Määräaikaiset työsuhteet

Liitto auttaa jäseniään muun muassa neuvottelemalla työnantajan kanssa

Tieteentekijöiden liitto ja luottamusmiehet neuvottelevat jatkuvasti työnantajan kanssa jäsenten määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvistä asioista, kuten työsuhteen vakinaistamisesta tai työsuhteen päättyessä maksettavista korvauksista, jos määräaikaiselle työsuhteelle ei ole ollut lainmukaista perustetta. Myös käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa työsopimuksen toistaiseksi voimassaolevaksi, jopa työsuhteen kestäessä, jos perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle puuttuu.

Mikäli määräaikaisen työsopimuksen peruste tai muut työsuhteeseen liittyvät asiat askarruttavat, ota yhteyttä paikalliseen luottamusmieheen tai liiton toimistoon.

Määräaikainen työsopimus on poikkeus

Työsopimuslain 1 luvun 3 § todetaan, että työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. Työsopimuksen jatkuva luonne on siis työsopimuslain valossa perusperiaate ja määräaikainen työsopimus aina poikkeus, joka vaatii perustellun syyn. On hyvä muistaa, että jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle on oltava perusteltu syy. Mikäli perusteltu syy puuttuu, pidetään työsopimusta toistaiseksi voimassa olevana. 

Työsuhde voi myös muuttua toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimuslaissa mainitun hiljaisen pidentymisen myötä, mikäli työntekijän työskentelyn sallitaan jatkuvan määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen ja työnantaja on tästä tietoinen, mutta uutta työsopimusta ei ole tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos uusi määräaikainen työsopimus tehdään vasta siinä vaiheessa kun työntekijä on työskennellyt esimerkiksi jo muutaman viikon ajan työnantajalle.

Samat oikeudet kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa

Määräaikaisessa työsuhteessa olevalla on työntekijänä samat oikeudet kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalla. Esimerkiksi työterveyshuolto, erilaiset lomat tai vapaat kuuluvat yhtäläisesti myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville.

 

Määräaikaisuudet yliopistoissa

Määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä sekä ketjutus ovat ongelmia erityisesti yliopistosektorilla. Yliopistojen henkilökunnasta yli puolet on määräaikaisissa työsuhteissa.  Tieteentekijöiden liitto suosittelee, että määräaikaisen työsuhteen tulisi aina kattaa esimerkiksi koko määräaikaisuuden perusteeseen tarvittava aika (esim. koko sijaisuusjakso). Työntekijän kannalta on epäasiallista, mikäli hänen kanssaan solmitaan ainoastaan muutaman kuukauden pituisia määräaikaisia työsuhteita, vaikka tiedossa on, että esimerkiksi projekti tai sijaisuus tosiasiallisesti tulee kestämään useamman vuoden. Hyvin lyhyiden määräaikaisten työsuhteiden käyttäminen kertoo usein heikosta työn organisoinnista sekä lisää työntekijöiden stressiä ja heikentää yliopistosektorin houkuttelevuutta työpaikkana.

Määräaikaiset työsuhteet -opas

Määräaikaisten työsopimusten perusteet yliopistoissa

Työsopimuksen lainmukaisena määräaikaisuuden perusteena voi olla esimerkiksi toisen työntekijän sijaisuus tai avoinna olevan tehtävän hoitaminen.

Väitöskirjatutkimukseen liittyvän tehtävän määräaikaisuus on aina perusteltu, sillä väitöskirjatutkimusta ei ole tarkoitus tehdä toistaiseksi. Olisi kuitenkin suotavaa, että väitöskirjatutkijan määräaikainen työsuhde todella kattaisi koko väitöskirjatutkimukseen kuluvan ajan, joka yleensä on noin neljä vuotta. Lyhyet pätkätyösuhteet väitöskirjan tekemiseksi ovat omiaan hidastamaan ja vaikeuttamaan tutkimuksen etenemistä.

Pelkkä työn projektiluonteisuus ei ole lainmukainen määräaikaisuuden peruste, mikäli työsopimuksen kesto ja sisältö ei tosiasiallisesti ole sidottu projektin kestoon tai sisältöön. Myöskään ulkopuolinen rahoitus ei yksistään ole peruste tehdä työntekijän kanssa määräaikaista työsopimusta. Syyksi ei myöskään riitä se, että tiedekunta ei etukäteen tiedä minkälainen rahoitustilanne heillä on usean vuoden päästä. On selvää, että kukaan työnantaja ei voi varmuudella tietää rahoitustilannettaan useiksi vuosiksi eteenpäin, mutta silti toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on työlainsäädännössä pääsääntö.

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta puhutaan silloin, kun määräaikaisia työsopimuksia on solmittu peräkkäin kaksi tai useampia. Työsopimuslaissa määrätään, ettei toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen on valitettavasti hyvin yleistä suomalaisissa yliopistoissa.

On olennainen osa akateemista urasuunnittelua myös aktiivisesti itse ottaa työnantajan kanssa esille, olisiko työsuhteen vakinaistaminen mahdollista. Akateemisten meriittien lisäksi myös työntekijän työn teon edellytyksillä ja työehdoilla on suuri merkitys uralla etenemisessä.

Paikallis- ja liittotason neuvottelut

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan määräaikaisista työsuhteista voidaan käydä paikallis- ja liittotason neuvotteluja. Neuvotteluissa voidaan pyrkiä siihen, että työntekijän työsuhde vahvistetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Vaihtoehtoisesti neuvoitteluissa voidaan myös pyrkiä sopimaan  työsuhteen laittomasta päättämisestä aiheutuneista korvauksista, mikäli työsuhde on jo päättynyt. Työehtosopimuksen mukainen neuvottelureitti on työntekijälle täysin maksuton. Työntekijän ei itse tarvitse osallistua paikallis- tai liittotason neuvotteluihin, vaan neuvottelemassa on joko luottamusmies tai liiton ja JUKO:n edustajat. Määräaikaisuusasioista neuvotteleminen on  yleistä yliopistoissa, joten sitä ei kannata jännittää. Käytännössä prosessi käynnistetään ottamalla yhteyttä paikalliseen luottamusmieheen.

Jos asiaa ei jostain syystä saada neuvottelemalla ratkaisua, se on edelleen mahdollista viedä vielä joko käräjäoikeuden tai työtuomioistuimen ratkaistavaksi liiton oikeusturvavakuutuksen turvin. Neuvottelureittiä on mahdollista hyödyntää silloinkin, kun jäsenen työsuhde yliopistoon on jo päättynyt. Määräaikaisuuksien arviointia varten työntekijän kannattaa säilyttää kaikki määräaikaiset työsopimuksensa.

Syitä arvioida määräaikaisuuden lainmukaisuutta:

  • Työntekijällä on useita perättäisiä määräaikaisia työsuhteita samalle työnantajalle
  • Määräaikaisille työsuhteille ei ole kerrottu ollenkaan perustetta työsopimuksissa
  • Perusteena määräaikaisille työsopimuksille on kirjattu ”post doc” tai muu uravaiheeseen liittyvä termi
  • Työntekijä on tehnyt pitkään samoja tehtäviä, mutta työsopimuksissa määräaikaisuuden perusteeksi on kirjattu projektiluonteinen työ
  • Työntekijällä ei ole voimassa olevaa työsopimusta, mutta hän on silti jatkanut työnantajan hyväksynnällä työtehtäviä yliopistolla (hiljainen pidennys)

Vanhempainvapaat, sairauslomat ja määräaikaisuudet

Mikäli työntekijä on estynyt hoitamasta työtehtäviään määräaikaisuuden aikana esimerkiksi vanhempainvapaan tai sairausloman takia, poissaolo ei automaattisesti työsopimuslain mukaan pidennä määräaikaista työsuhdetta poissaoloa vastaavalla ajalla. Monissa yliopistoissa on kuitenkin käytäntönä, että määräaikaista työsuhdetta voidaan pidentää samalla ajalla kuin mitä työntekijä on ollut poissa esimerkiksi vanhempainvapaaseen. Tarkista omalta luottamusmieheltäsi, mikä omassa yliopistossasi on käytäntönä.

Määräaikainen työsuhde ja lomat

Yliopistojen kokonaistyöajassa olevalle henkilökunnalle ei kerry vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa. Työntekijät vastaavat itse työaikansa sijoittelusta siten, että heille jää lomaan verrattavaa vapaa-aikaa vuosilomaa vastaava määrä. Koska työntekijöille ei kerry vuosilomalaissa tarkoitettuja lomapäiviä, niitä ei myöskään voida maksaa lomakorvauksena työntekijälle määräaikaisen työsuhteen päättyessä. Työntekijän tulee itse huolehtia, että hän pitää ennen määräaikaisen työsuhteensa päättymistä riittävän määrän lomaan verrattavaa vapaa-aikaa.