Apurahan ja työsuhteen yhdistelmä työttömyysturvan näkökulmasta

Jotkut yliopistot tarjoavat apurahatutkijoille osa-aikaista työsuhdetta. Apurahan ja työsuhteen yhdistämisessä kannattaa huomioida yhdistelmän vaikutus työttömyysturvaan.

Saadakseen Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työttömyyskassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömän on täytettävä työssäoloehto. Työssäoloehto täyttyy, kun on ollut 28 kuukauden aikana 26 kalenteriviikkoa työsuhteisessa työssä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Opetustehtävässä oppilaitoksessa työskentelevillä työssäoloehtoa kerryttävä tuntiraja on kuitenkin kahdeksan tuntia viikossa (ks. tästä, millaiset tehtävät lasketaan opetustehtäviksi). Ansiosidonnaiseen päivärahaan on oikeus, kun on täyttänyt työssäoloehdon työttömyyskassan jäsenenä ollessa.

Osa-aikaisesti työskentelevän apurahansaajan on hyvä huomioida paitsi työssäoloehdon täyttymisen edellytykset myös osa-aikaisen työskentelyn vaikutus ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrään. Merkitystä on etenkin sillä, solmiiko työsopimuksen alle vai vähintään 18 viikkotyötunnilla (opetustehtävissä 8 viikkotyötunnilla). Kokonaistyöajassa olevilla viikkotuntimäärä lasketaan jakamalla vuosityöaika viikkojen lukumäärällä (jos olet epävarma työssäoloehdon täyttymisestä työssäsi tai sinulle tarjotussa työssä, ota yhteyttä työttömyyskassaasi).

Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan toteutuneista tuloista. Jos 18 viikkotunnin (opetustehtävissä 8 viikkotunnin) raja ylittyy, työssäoloehto täyttyy mutta ansiosidonnaisen päivärahan määrä jää helposti varsin matalaksi.

Apurahakaudet pidentävät työssäoloehdon tarkastelukautta enimmillään seitsemällä vuodella. Näin ollen työssäoloehto voi täyttyä apurahakautta edeltäneen palkkatyön perusteella.

Työsopimusta solmittaessa apurahansaajan kannattaa siten laskea, onko hänelle edullisempaa solmia alle vai vähintään 18 viikkotunnin työsopimus (opetustehtävissä 8 viikkotunnin). Jos ansiosidonnaisen päivärahan edellytykset täyttyvät apurahakautta edeltäneen kokoaikaisen työn perusteella, voi olla eduksi solmia apurahakauden osa-aikainen työsopimus alle 18 tunniksi viikossa (opetustehtävissä alle 8 tunniksi). Tällöin ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha lasketaan aiemmasta kokoaikatyöstä eikä apurahakauden osa-aikaisesta työstä, jolloin ansiosidonnaisen päivärahan määrä on todennäköisesti suurempi. Päätös viikkotuntimäärästä kannattaa tehdä sen perusteella, olivatko tulot korkeammat aikaisemmassa työssä kuin apurahakauden osa-aikaisessa työssä.

Apurahalla ei ole merkitystä ansiosidonnaisen päivärahan laskennassa vaan ansiosidonnainen päiväraha lasketaan aina työsuhteessa saadusta palkasta.

Kelan peruspäivärahan suuruuteen osa-aikaisuus ei vaikuta, sillä peruspäiväraha on kaikille tuen saajille samansuuruinen. Jos työssäoloehto ei täyty apurahakautta edeltäneen työskentelyn perusteella, peruspäivärahan näkökulmasta työsopimuksen solmiminen vähintään 18 viikkotunnilla (opetustehtävissä 8 viikkotunnilla) on järkevää. Tällöin palkansaaja kerryttää työssäoloehtoa. Samalla kannattaa liittyä työttömyyskassan jäseneksi, millä on vaikutusta ansiosidonnaisen edellytysten täyttämiseen tulevaisuudessa. Työttömyyskassan jäseneksi kannattaa liittyä jo hyvinkin pienen osa-aikaisuuden perusteella.

Ne työttömät työnhakijat, jotka eivät täytä työssäoloehtoa, voivat hakea työmarkkinatukea Kelalta.

Mitä tahansa työttömyysturvaa saadakseen on ensin ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi.

Lue työttömyysturvasta lisää tästä.