Tieteentekijöiden säännöt

1. Nimi ja kotipaikka

1 §  Yhdistyksen nimi on Tieteentekijöiden liitto. Yhdistys voi käyttää myös nimeä Tieteentekijät. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Forskarförbundet ja englanniksi Finnish Union of University Researchers and Teachers (FUURT). Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi ja siihen liittyneitä rekisteröityjä yhdistyksiä jäsenyhdistyksiksi. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Liiton asiakirjakieli on suomi.

2. Liiton tarkoitus ja toiminta

2 §  Liiton tarkoituksena on valvoa Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, Suomen Akatemiassa ja tutkimuslaitoksissa ja -organisaatioissa, tutkimus-, opetus-, suunnittelu- ja tiedonhallintatyötä sekä muuta kyseisillä työpaikoilla säännöllisesti teetettävää työtä harjoittavien, apurahatutkijoiden sekä muiden tieteentekijöiksi luettavien jäsenyhdistystensä jäsenten (jäsenkunta) etua.

Liitto valvoo jäsenkuntansa oikeudellisia, sosiaalisia ja palkkauksellisia etuja ja tukee heidän edistymispyrkimyksiään tieteenharjoittamisessa ja opettamisessa sekä muussa ammatillisessa kehittymisessä, vaikuttaa heidän asiantuntemuksensa hyödyntämiseen yhteiskunnan eri aloilla sekä toimii jäsenkuntansa yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin ja valvoo sopimusten toteutumista

2. tukee jäsenyhdistyksiä edunvalvonnassa ja jäsenhankinnassa

3. antaa lausuntoja ja tekee esityksiä ja aloitteita jäsenkuntansa ammatillisten ja yhteiskunnallisten etujen valvomiseksi ja edistämiseksi

4. harjoittaa viestintää ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kokous-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia

5. vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, pitää yllä yhteyksiä valtion eri toimijoihin sekä koti- ja ulkomaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin ja niissä toimiviin ammatillisiin yhdistyksiin

6. seuraa jäsenkuntansa työmarkkinatilannetta, ansiotasoa ja muita jäsenkunnalle keskeisiä kysymyksiä sekä puuttuu ilmeneviin epäkohtiin

7. edistää jäsenkuntansa työllistymistä ja menestymistä työuralla

8. edustaa omalla toimialallaan jäsenkuntaa suhteissa muihin alan järjestöihin asioissa, jotka kuuluvat liiton toimipiiriin

9. ryhtyy muihinkin samanlaatuisiin jäsenkunnan etujen valvomista ja yhteistä pyrkimystä edistäviin toimenpiteisiin

10. ylläpitää yhdistystensä puolesta jäsenrekisteriä.

Liitto voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitolla voi olla palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten työtaistelurahasto ja muita tarvittavia rahastoja. Liittokokous vahvistaa rahastojen säännöt.

Liitto toimii pääasiassa sähköisesti ja kaikki kirjalliset kokouskutsut ja muu viestintämateriaali voidaan lähettää sähköisesti esimerkiksi sähköpostitse, ellei säännöissä ole erikseen muuta mainittu.

3. Jäsenyys

3 §  Liiton jäseneksi voi päästä sääntöjen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden muodostama rekisteröity yhdistys. Liitolla voi olla myös kannatusjäseniä ja kunniajäseniä, jotka ovat liiton suoria henkilöjäseniä.

4 §  Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä liiton hallitukselle ja hallitus päättää liiton jäseneksi ottamisesta. Yhdistyksen on liitettävä hakemukseen yhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä. Päätöksestään hallituksen on annettava kirjallinen ilmoitus yhdistykselle.

5 §  Liiton jäsenyhdistysten ja henkilöjäsenten on maksettava syysliittokokouksen päättämä jäsenmaksu. Jäsenmaksu on jäsenyhdistysten jäsenten palkoista perittävä %-perusteinen maksu tai yksikkömaksu sekä apurahatutkijoilta, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla sekä hoitovapaalla olevilta tai muusta vastaavasta syystä palkattomalla virkavapaalla tai toimivapaalla olevilta ja työttömiltä, ase- tai siviilipalvelusta suorittavilta, eläkeläisiltä sekä opiskelijoilta syysliittokokouksen päättämä jäsenmaksu, joka voi olla erisuuruinen edellä mainituille ryhmille. Liittokokous voi tarvittaessa määrätä jäseniltään perittäväksi ylimääräisen jäsenmaksun tai työtaistelurahastomaksun. Kannatusjäsenen jäsenmaksusta päättää liittokokous.

6 §  Kun jäsenyhdistys tai henkilöjäsen on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, siitä tulee ilmoittaa viimeistään kolme kuukautta ennen kalenterivuoden päättymistä kirjallisesti liiton hallitukselle tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jos jäsenyhdistys tai henkilöjäsen jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai toimii liiton tarkoitusperien vastaisesti, voi hallitus erottaa jäsenyhdistyksen tai henkilöjäsenen liiton jäsenyydestä. Asianomainen jäsenyhdistys tai henkilöjäsen voi saattaa erottamispäätöksen liittokokouksen päätettäväksi jättämällä kirjallisen valituksen liiton hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun yhdistys/henkilöjäsen on saanut tiedon erottamispäätöksestä. Yhdistyksen tai henkilöjäsenen erottua tai tultua erotetuksi tämän velvollisuudet liittoa kohtaan raukeavat. Jäsenyhdistys tai henkilöjäsen on kuitenkin velvollinen maksamaan liitolle jäsenmaksut siltä kalenterivuodelta, jonka kuluessa eroamisilmoitus tai erottamispäätös on tehty.

Liiton jäsenmaksut ovat erääntyessään perimiskelpoisia.

7 §  Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on

1. maksaa säännöllisesti jäsenmaksunsa liitolle liittokokouksen päätöksen mukaisesti

2. ilmoittaa viipymättä, mutta kuitenkin aina joulukuun 15. päivään mennessä, liitolle syyskokouksessaan vahvistamiensa jäsenmaksujen määrät

3. ilmoittaa viipymättä liitolle yhdistyksen sääntöjä ja toimihenkilöitä koskevat muutokset

4. lähettää liitolle yhdistyksen toimintakertomus ja tilikertomus niiden valmistuttua

5. ilmoittaa kunkin vuoden tammikuun kuluessa, ketkä se on valinnut toimintavuoden ajaksi edustajikseen sekä näiden varaedustajiksi liittokokouksiin.

6. noudattaa mm. EU:n tietosuoja-asetuksen määräyksiä toiminnassaan, erityisesti jäsenrekisteriä ja henkilötietoja käsitellessään.

8 § Liiton kunniajäsen ja liiton kannatusjäsen

Kunniajäseneksi voi liittokokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista. Kannatusjäseneksi voi liittyä kuka tahansa liiton toimintaa kannattava luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

4. Toimielimet

9 § Liiton päättävänä toimielimenä on liittokokous ja toimeenpanevana elimenä hallitus. Liitolla on palveluksessaan toiminnanjohtaja ja tarpeellinen määrä muita toimihenkilöitä.

5. Liittokokoukset

10 §  Varsinaisia liittokokouksia pidetään vuosittain kaksi: kevätliittokokous maalis-toukokuussa ja syysliittokokous marras-joulukuussa.

Varsinaisen liittokokouksen ajasta ja paikasta on lähetettävä jäsenyhdistyksille kirjallinen ennakkoilmoitus viimeistään 40 päivää ennen kokousta.

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenyhdistyksille ja henkilöjäsenille kirjallisesti viimeistään 10 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava liittokokouksessa käsiteltävät asiat.

Jos jäsenyhdistys haluaa, että jokin asia otetaan käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on sen tehtävä asiasta hallitukselle perusteltu kirjallinen esitys. Esitys on toimitettava hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen liittokokousta.

Liittokokous voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisen hallituksen esityksen, jota kokouskutsussa ei ole mainittu, ottamalla huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.

Liittokokouksessa jäsenyhdistyksellä on yksi edustaja kutakin 1.1. jäsenenä ollutta alkavaa 60 varsinaista jäsentä kohti. Varsinaisia jäseniä ovat jäsenmaksua maksavat jäsenet ja pätevin syin jäsenmaksusta vapautetut jäsenet.

Jäsenyhdistysten on ilmoitettava kunkin kalenterivuoden tammikuun aikana liitolle toimintavuoden liittokokousedustajansa. Jäsenyhdistysten tällä tavoin ilmoittamilla edustajilla on oikeus käyttää liittokokouksissa puhe- ja äänivaltaa.

Tarpeen mukaan voidaan pitää ylimääräisiä liittokokouksia hallituksen kutsusta tai kokouksen itse niin päättäessä.

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, jos vähintään 1/4 jäsenyhdistyksistä pyytää kirjallisesti sitä hallitukselta ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava jäsenyhdistyksille ja henkilöjäsenille kirjallisesti viimeistään 5 päivää ennen kokousta.

Liiton hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton toimihenkilöillä on liittokokouksissa puheoikeus.

11 §  Syysliittokokouksessa

1. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma

2. vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus ja kantotapa sekä talousarvio

3. vahvistetaan liiton puheenjohtajan ja hallituksen sekä muiden toimielinten jäsenten palkkiot

4. valitaan joka toinen vuosi liiton puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa

5. valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä

6. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavan kalenterivuoden tilejä tarkastamaan sekä

7. päätetään muista kokouskutsussa mainituista ja hallituksen esittämistä asioista.

Puheenjohtajaksi valittavan on saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä tullakseen valituksi. Ellei kukaan ehdokkaista saa vaadittua enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi enintään kahdeksi toimikaudeksi.

Varapuheenjohtajia valittaessa jokainen äänioikeutettu voi äänestää enintään kahta ehdokasta. Varapuheenjohtajiksi tulevat valituiksi ne kaksi, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee arpa.

Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan liittokokouksessa vaalivaliokunnan esityksen pohjalta. Mikäli liittokokous ei vaalivaliokunnan esityksen pohjalta pysty valitsemaan hallituksen jäseniä ja varajäseniä, valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet henkilökohtaisella suhteellisella listavaalilla yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2-kohdan mukaisesti. Vaaleja ja äänestyksiä varten liittokokous vahvistaa erillisen työjärjestyksen.

12 §  Kevätliittokokouksessa

1. esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta

2. vahvistetaan tilinpäätös, käsitellään tilintarkastajien lausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

3. asetetaan vaalivaliokunta valmistelemaan syysliittokokouksessa toimitettavia vaaleja

4. päätetään muista kokouskutsussa mainituista ja hallituksen esittämistä asioista.

6. Hallitus

13 §  Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kahdeksan muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenen on oltava liiton yhdistyksen varsinainen jäsen. Kullakin varsinaisella jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen muiden jäsenten, paitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien, toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

14 § Kutsu hallituksen kokoukseen tulee toimittaa vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä asioissa kutsu tulee toimittaa vähintään yhtä päivää ennen kokousta.

Hallitus voi kokoontua tarvittaessa myös sähköisesti tai sähköpostikokoukseen tai muuhun vastaavaan etäkokoukseen.

15 §  Hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa ja hoitaa liittoa koskevat asiat liittokokousten päätösten ja näiden sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on

1. ottaa liiton toimihenkilöt työsuhteeseen ja päättää heidän erottamisestaan, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa

2. asettaa avukseen tarvittavat toimikunnat ja työryhmät

3. kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat

4. panna täytäntöön liittokokousten päätökset

5. hoitaa liiton varoja

6. päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä

7. kantaa ja vastata liiton puolesta

8. päättää liiton edustuksista eri työryhmissä, hallituksissa ja neuvottelukunnissa

9. päättää liiton jäsenkuntaa koskevien neuvottelutulosten, kuten työehtosopimusten ja vastaavien sopimusten, hyväksymisestä tai hylkäämisestä

10. päättää työtaistelun aloittamisesta, keskeyttämisestä ja lopettamisesta

11. ryhtyä muihin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi.

Hallituksella on oikeus jakaa palkintoja ja apurahoja.

7. Liiton nimen kirjoittaminen

16 §  Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä taikka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä toiminnanjohtajan tai talouspäällikön kanssa. Hallitus voi määrätä toiminnanjohtajan kirjoittamaan liiton nimen yksin.

8. Tilit ja tilintarkastus

17 §  Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on esitettävä viimeistään helmikuun aikana tilintarkastajille. Tilintarkastajien on annettava siitä lausuntonsa kevätliittokokoukselle.

9. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

18 §  Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan liittokokouksessa 3/4 annetuista äänistä. Sääntöjen muutosta koskevaa asiaa ei saa ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, jollei sääntömuutosta ole kokouskutsussa mainittu ja muutosehdotusta liitetty kokouskutsuun tai esityslistaan.

19 §  Liiton purkautuessa jaetaan liiton varat sen jäsenyhdistyksille siinä suhteessa, jossa nämä ovat suorittaneet liitolle jäsenmaksua purkautumista edeltävältä kalenterivuodelta.