Yliopistojen työaika ja poissaolot

Työaika

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan 1612 tuntia. Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

Jokainen henkilö laatii vuosittain työsuunnitelman yhteistyössä esimiehensä kanssa. Työsuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin. Yksikön työsuunnitelmat pyritään sovittamaan yhteen niin, että kukin saisi vuorollaan mahdollisuuden opetuksesta ja hallintotyöstä vapaaseen tutkimusjaksoon.

Työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, kuten perhevapaat, joilla voi olla olennaista merkitystä työsuunnitelman sisältöön. Pidempiaikaisen poissaolon jälkeen tarkastellaan työsuunnitelman toteutumista ennen poissaoloa ja tehdään työsuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Jos kesken lukuvuoden sovitaan sellaisesta uudesta tehtävästä, jonka ei voida katsoa sisältyvän työsuunnitelman mukaisiin tehtäväkokonaisuuksiin, työsuunnitelmaa on tältä osin muutettava.

Muu asiantuntija- ja tukihenkilöstö

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

Vuosiloma

Yliopistojen muu asiantuntija- ja tukihenkilöstö

Vuosiloman määräytyminen palvelussuhteen pituuden mukaan löytyy yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta: 2 luku Vuosilomaa koskevat määräykset

Niihin henkilöihin, joihin sovelletaan opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamääräyksiä, sovelletaan yliopistojen työehtosopimuksen vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan osalta. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa.

Lomarahan suuruus

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on:

  • 4 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden välitöntä palvelusta nykyisen työnantajan tai muun yliopiston palveluksessa
  • 5 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut välittömästi saman työnantajan, muun suomalaisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksessa vähintään yhden vuoden
  • 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä ennen lomakauden (viimeistään 31.5.) alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta
  • Lomaraha maksetaan heinäkuussa, paitsi jos lomarahasta on sovittu paikallisesti muuta, kuten Tampereella

15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen palvelus:

1. oman työnantajayliopiston palveluksessa,

2. muun suomalaisen yliopiston palveluksessa,

3. Suomen valtion palveluksessa, ei kuitenkaan varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen, kriisienhallinta- ja rauhanturvatehtävien aikaa taikka työstävapausaikaa muutoin kuin sairauspoissaolon ajalta tai TSL 4 luvun 1 § mukaisten perhevapaiden ajalta ja

4. palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla tehtävissä siltä osin, kuin niistä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.

Työntekijän tulee työsuhteen alussa selvittää aikaisempi työkokemuksensa, jonka haluaa otettavaksi huomioon vuosilomaetuuksia myönnettäessä.

1.8.2022 voimaan tuleva TES-muutos lomarahojen osalta

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä johtumattomista syistä. Lomarahasta maksetaan työsuhteen päättyessä vain puolet, mikäli työsuhde päättyy:

  • työntekijän itsensä suorittaman koeaikapurun johdosta
  • työntekijän itse irtisanoutuessa muun kuin eläköitymisen vuoksi
  • työsopimuksen purkautuneena pitämiseen (TSL 8:3 §) tai
  • työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla (TSL 7:1–2 §, TSL 8:1 §), ei kuitenkaan irtisanomisperusteen johtuessa työntekijän olennaisesta ja pitkäaikaisesta työkyvyn heikkenemisestä (TSL 7:2 § 2 mom. 1.kohta).

Esimerkki 1:

Lomaraha maksetaan heinäkuussa, työntekijä irtisanoutuu elokuussa. Lomarahaa on kertynyt neljältä kuukaudelta, lomaraha leikkaantuu 50 %.

Esimerkki 2:

Lomaraha maksetaan heinäkuussa, työntekijä irtisanoutuu kesäkuussa. Lomarahaa on kertynyt 11 kuukaudelta. Lomaraha leikkaantuu 50 %.

Irtisanoutumisen ajoitus vaikuttaa olennaisesti lomarahan leikkaantumisen määrään.

Huomaathan, että määräaikaisen työsuhteen päättyessä normaalisti (ilman irtisanomista) lomarahaa ei leikata.

 


 

1.8.2022 voimaan tuleva TES-muutos perhevapaiden osalta

1.8.2022 voimaan tulevia uusia perhevapaita koskevia säännöksiä noudatetaan niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan myös 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia muutoksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain määräyksiä, noudatetaan työsuhteessa vanhoja tes-kirjauksia.

Uuden lain mukaista vanhempainpäivärahaa saa, mikäli laskettu aika on aikaisintaan 4.9.2022.

Uusi tes-muutos 1.8. alkaen: Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuus

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan, maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka raskausrahakauden alusta lukien 40 arkipäivän ajalta. Lisäksi työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajalta.

Toisin sanoen yliopiston palveluksessa oleva synnyttävä vanhempi voi saada yhteensä 72 päivää (40+32) palkallista perhevapaata ja toinen yliopiston palveluksessa oleva vanhempi voi saada 32 päivää palkallista vanhempainvapaata.

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytys on, että työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista.

Sairauspoissaolo

Työntekijällä on oikeus olla pois työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Asiasta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle.

Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto  Palkallisen jakson enimmäispituus 
alle 1 kk  1 + 9 arkipäivää, 50 % palkasta 
1 kk−alle 1 vuotta  40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan 
1 vuosi−alle 5   vuotta  50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan 
5 vuotta−  60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan 

Jos työntekijä siirtyy yliopistosta toisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksesta, otetaan työsuhteen kestossa huomioon sairausajan palkallista jaksoa laskettaessa em. aikaisempi työkokemus.

Muut poissaolot

Palkallisia vapaapäiviä:

  • 50- ja 60-vuotispäivä
  • oma avioliittoon vihkimispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä
  • lähiomaisen hautajaispäivä
  • perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä
  • muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön
  • kutsuntapäivä