Yliopistojen työaika ja poissaolot

Työaika

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan 1612 tuntia. Työaikaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.8.2020. Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

Jokainen henkilö laatii vuosittain työsuunnitelman yhteistyössä esimiehensä kanssa. Työsuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon henkilön osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin. Yksikön työsuunnitelmat pyritään sovittamaan yhteen niin, että kukin saisi vuorollaan mahdollisuuden opetuksesta ja hallintotyöstä vapaaseen tutkimusjaksoon.

Työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, kuten perhevapaat, joilla voi olla olennaista merkitystä työsuunnitelman sisältöön. Pidempiaikaisen poissaolon jälkeen tarkastellaan työsuunnitelman toteutumista ennen poissaoloa ja tehdään työsuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Jos kesken lukuvuoden sovitaan sellaisesta uudesta tehtävästä, jonka ei voida katsoa sisältyvän työsuunnitelman mukaisiin tehtäväkokonaisuuksiin, työsuunnitelmaa on tältä osin muutettava.

Muu henkilöstö

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

Vuosiloma

Yliopistojen muu henkilöstö

Vuosiloman määräytyminen palvelussuhteen pituuden mukaan löytyy yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta: 2 luku Vuosilomaa koskevat määräykset

Niihin henkilöihin, joihin sovelletaan opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamääräyksiä, sovelletaan yliopistojen työehtosopimuksen vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan osalta. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomaraha määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa.

Lomarahan suuruus

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on:

• 4 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuoden välitöntä palvelusta nykyisen työnantajan tai muun yliopiston palveluksessa
• 5 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ollut välittömästi saman työnantajan, muun suomalaisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksessa vähintään yhden vuoden
• 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä, jos työntekijällä ennen lomakauden (viimeistään 31.5.) alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta

15 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen palvelus:

1. oman työnantajayliopiston palveluksessa,

2. muun suomalaisen yliopiston palveluksessa,

3. Suomen valtion palveluksessa, ei kuitenkaan varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen, kriisienhallinta- ja rauhanturvatehtävien aikaa taikka työstävapausaikaa muutoin kuin sairauspoissaolon ajalta tai TSL 4 luvun 1 § mukaisten perhevapaiden ajalta ja

4. palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla tehtävissä siltä osin, kuin niistä on olennaista hyötyä työntekijän tehtävien suorittamisessa.

Työntekijän tulee työsuhteen alussa selvittää aikaisempi työkokemuksensa, jonka haluaa otettavaksi huomioon vuosilomaetuuksia myönnettäessä.

Sairauspoissaolo

Työntekijällä on oikeus olla pois työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Asiasta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle.

Sairausajan palkallinen jakso määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallisen jakson enimmäispituus
alle 1 kk	1 + 9 arkipäivää, 50 % palkasta
1 kk−alle 1 vuotta	40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
1 vuosi−alle 5   vuotta	50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan
5 vuotta−	60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan

Jos työntekijä siirtyy yliopistosta toisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksesta, otetaan työsuhteen kestossa huomioon sairausajan palkallista jaksoa laskettaessa em. aikaisempi työkokemus.

Muut poissaolot

Palkallisia vapaapäiviä:

• 50- ja 60-vuotispäivä
• oma avioliittoon vihkimispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä
• lähiomaisen hautajaispäivä
• perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä
• muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön
• kutsuntapäivä