Palkkaus
Palkka on vastine tehdystä työstä. Palkka on tyypillisesti rahapalkkaa, mutta siihen voi sisältyä myös erilaisia etuja kuten asunto-, auto-, ruoka- tai puhelinetu. Suomessa ei ole lain määrittelemää yleistä vähimmäispalkkaa, vaan alakohtaiset vähimmäispalkat määrittyvät kunkin alan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Perustietoa palkkauksesta löydät mm. Akavan sivuilta.
Julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimuksen löytyvät sektorikohtaisesti JUKO:n verkkosivujen kautta.
Tieteentekijöille tyypillisten yksityisten alojen työehtosopimuksia löytyy mm. YTN verkkosivuilta. Katso myös YTN palkkaopas (2017/2020).
Työhakemuksissa pyydetään usein palkkatoivetta. Tähän tarkoitukseen voi hyödyntää esimerkiksi Oikotien tai Duunitorin palkkavertailua, joissa voi hakea palkkaesimerkkejä tehtävänimikkeen mukaan.
Alla esittelemme tarkemmin tieteentekijöiden yleisintä palkkausjärjestelmää eli yliopistojen palkkausjärjestelmää (YPJ), joka on osa yliopistojen yleistä työehtosopimusta.
Yliopistojen palkkausjärjestelmä
Yliopistoissa palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Yliopistoissa on käytössä kaksi eri arviointijärjestelmää; opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmä sekä muun asiantuntija- ja tukihenkilöstön arviointijärjestelmä.
Tarkemmat arviointikriteerit kummankin järjestelmän sekä tehtävän vaativuuden, että henkilökohtaisen suoriutumisen osalta löytyvät yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta täältä.
Tehtävän vaativuuden arviointi uudessa, aiemmin arvioidussa sekä muuttuneessa tehtävässä
Työntekijälle on ilmoitettava työsopimusta solmittaessa, pitääkö työnantaja tehtävää uutena tehtävänä, joka arvioidaan arviointiryhmässä 6 kk työsuhteen alkamisesta (jolloin vaativuus voi alentua tai nousta) vai jo aiemmin arvioituna tehtävänä (ns. ”vanha” tehtävä työnantajan näkökulmasta), jolloin työnantaja voi jälkikäteen ainoastaan nostaa vaativuutta.
Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esihenkilö katsoo tehtävän muuttuneen riittävästi. Muutos voi tapahtua kertaheitolla tai myös vähitellen ajan kuluessa. Tehtävä voidaan ottaa arvioitavaksi myös, jos työntekijä itse tai luottamusmies sitä pyytää. Esimiehen tulee tehdä kirjallinen esitys vaativuustasosta mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Uusien tai muuttuvien tehtävien vaativuusarvioinnit siirtyvät arviointiryhmään, joka määrittelee kantansa niihin. Arviointiryhmässä on aina sekä työnantajan että henkilöstön edustajia. Lopullisen kannan vahvistaa työnantajan edustaja, esim. dekaani tai rehtori.
Henkilökohtaisen suorituksen arviointi
Aikaisemmin henkilökohtaista suoriutumista arvioitiin työehtosopimuksen mukaan kahden vuoden välein. 1.1.2019 lukien työnantaja arvioi työntekijät viiden vuoden välein aina edellisestä arvioinnista laskettuna. Työntekijällä on kuitenkin oikeus itse pyytää arviointia kahden vuoden kuluttua edellisestä arvioinnista.
Työsuhteen alkaessa työntekijä voi tästä huolimatta pyytää arviointia kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Määräaikaisten työsuhteiden jatkuessa yli kuuden kuukauden ajan, arviointi suoritetaan mahdollisimman pian, jotta määräaikainen työsuhde ei ehdi päättyä ennen arvioinnin suorittamista.
Yliopistot määrittelevät itse yliopistokohtaiset arviointijaksot, joiden aikana arvioinnit pääsääntöisesti suoritetaan. Arviointijaksot ovat yliopistokohtaisia. Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointeja voidaan kuitenkin suorittaa myös muulloinkin, kuin arviointijaksolla, jos esimerkiksi esihenkilö itse haluaa arvioida alaisensa tämän hyvän suoriutumisen perusteella tai jos arviointi tehdään työsuhteen alusta lukien tai jos arviointia tarvitaan poikkeuksellisena ajankohtana määräaikaisten kohdalla.
Lisäksi, jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä jatkaa saman yliopiston palveluksessa vaativuustasoltaan vastaavassa tai vastaavan sisältöisessä tehtävässä, ei henkilökohtaisen palkanosan suuruus voi alentua.
Palkanmaksu
Vaativuustason muuttuessa palkka maksetaan pääsääntöisesti työnantajan vahvistaman vaativuusarvioinnin perusteella esimiehen tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kuukauden alusta lukien.
Henkilökohtaisen palkanosan muuttuessa maksetaan työnantajan vahvistama henkilökohtainen palkanosa arviointijakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Mikäli arviointi suoritetaan muulloin, kuin arviointijakson yhteydessä (kuten määräaikaisten työsuhteiden osalta), palkka maksetaan esihenkilön tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
Korotukset
Uusin yliopistojen työehtosopimus tuli voimaan 21.5.2025 ja on voimassa 31.3.2028 asti. Sopimuksen osapuolet tarkastelevat vuoden 2026 loppuun mennessä sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Arvioinnin perusteella osapuolilla on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.3.2027.
Palkkojen korottaminen sopimuskaudella 2025–2028
- yleiskorotus 2,5 % 1.7.2025 lukien
- yleiskorotus 2,2 % 1.6.2026 lukien
- yleiskorotus 2,0 % 1.6.2027 lukien
Paikallisesta erästä työnantaja keskustelee pääluottamusmiesten kanssa, ja jakaa sen päättämällään tavalla.
- paikallinen erä 0,3 % 1.12.2026 lukien
- paikallinen erä 0,4 % 1.12.2027 lukien
Lisäksi käytetään järjestelyerä palkkausjärjestelmän kehittämiseen osapuolten välisessä työryhmässä sovitulla tavalla 0,4 % 1.1.2027 lukien. Työryhmän tuloksia on odotettavissa elokuun 2026 loppuun mennessä. Mikäli työryhmä ei pääse sopimukseen palkkausjärjestelmän kehittämisestä, järjestelyerä muuttuu paikalliseksi eräksi, joka jaetaan 1.12.2026 jaettavan paikallisen erän yhteydessä.
Euromääräisiä palkkoja (muut kuin YPJ-palkat) sekä Suomen Akatemian rahoittamia akatemiaprofessorien ja -tutkijoiden euromääräisiä palkkoja korotetaan seuraavasti: 1.8.2025 lukien 2,5 %, 1.7.2026 lukien 2,9 % ja 1.7.2027 lukien 2,4 %.