Työtaistelut ja järjestövalmius

Työehtosopimusneuvottelut ja työtaistelut

Työehtosopimuksessa (TES) sovitaan tietyn alan työehdoista työntekijäjärjestön ja työnantajajärjestön kesken. Työehtosopimus tehdään aina määräajaksi, tavallisesti noin kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ennen kuin voimassa olevan työehtosopimuksen määräaika kuluu umpeen, aletaan neuvotella sopimuksen jatkosta. Usein myös sopimuksen voimassaoloaikana järjestöt jatkavat neuvotteluita erilaisissa työryhmissä nk. jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti.

Työehtoja ei siis joka sopimuskierroksella neuvotella uudestaan alusta alkaen, vaan vanhaa sopimusta yleensä täydennetään tai muutetaan. Molemmilla neuvotteluosapuolilla on etukäteen suunnitellut tavoitteet neuvotteluita varten. Ammattiliitot keräävät neuvottelutavoitteitaan jäsenlähtöisesti mm. kyselyiden ja keskustelutilaisuuksien avulla, työryhmissä sekä työpaikkojen luottamusmiehiä kuullen.

Työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin liittyy mahdollisuus työtaistelutoimiin neuvotteluiden vauhdittamiseksi. Sekä työntekijäpuolella että työnantajajärjestöillä on mahdollisuus järjestää työ- ja virkaehtosopimusten rauettua työtaistelutoimenpiteitä ajaakseen jäsentensä etuja.

Työntekijöiden oikeus järjestäytyä työtaisteluun ja toteuttaa työtaistelutoimenpiteitä nauttii  perustuslaista johdettua ja useissa kansainvälisissä sopimuksissa tunnustettua suojaa. Tämä oikeus antaa riittävän neuvotteluaseman ja mahdollisuuden menestyä neuvoteltaessa jäsenten työehdoista.

Virkamiesten työtaisteluvapaus on hieman rajoitetumpaa kuin työntekijöiden, eivätkä esimerkiksi poliittiset työtaistelut ole virkamiehille mahdollisia. Yliopistojen henkilökunta on vuodesta 2010 lähtien ollut työsuhteista, joten virkamiehiä koskeva sääntely työtaisteluista ei koske heitä.

 

Milloin lakkoja tai muita työtaistelutoimenpiteitä tarvitaan?

Mikäli työehtosopimusneuvottelut eivät yrityksistä huolimatta etene toivottuun suuntaan, on arvioitava järjestöllisten toimien, kuten lakon, käyttämistä neuvottelujen tukena. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, jos työnantajapuoli esittää sellaisia merkittäviä heikennyksiä työehtoihin, joita työntekijät eivät voi hyväksyä, ja neuvottelut jumiutuvat. Tällöin ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu se, onko työntekijäpuolella valmiutta ja kykyä organisoida painetta neuvotteluihin, jotta työehtosopimus saadaan aikaiseksi kohtuullisilla ehdoilla. Työtaistelutoimenpide on osoitus yhteisestä tahtotilasta, ja sen avulla luodaan yhdessä lisää vakuuttavuutta neuvottelijoillemme. Mikäli työntekijäpuolella ei ole riittävästi neuvotteluvoimaa, muodostuvat työehdot käytännössä työnantajan sanelun perusteella.

Työtaistelutoimenpiteessä, kuten lakossa, on kysymys aina viimesijaisesta keinosta, jota käytetään vasta, kun neuvotteluteitse ei enää pystytä puolustamaan jäsenten etuja. Lakkoon mennään ainoastaan, mikäli pitkälliset neuvottelut ja muut käytettävissä olevat keinot eivät riitä työehtojen turvaamiseksi.

Työtaistelutoimenpiteillä turvataan työntekijäpuolen neuvotteluasemaa työehtosopimusneuvotteluissa, mahdollistetaan työehtojen parantaminen ja estetään niiden merkittävät heikennykset. Tulee kuitenkin muistaa, että myös työnantajajärjestöt voivat käyttää neuvottelujen vauhdittamiseen vastaavia työtaistelutoimia, kuten työsulkua.

Tieteentekijöiden jäsenyhdistyksen jäsenten kohdalla lakko tulee kysymykseen vain yhdessä muiden akavalaisten järjestöjen kanssa. Neuvottelujärjestöt JUKO ja YTN valmistelevat yhdessä jäsenliittojensa kanssa lakkovalmiutta, ja akavalaisten liittojen lakosta päätetään näissä neuvottelujärjestöissä. Tieteentekijät on edustettuna molempien päätöksentekoelimissä.

Laissa ei määritellä nimenomaisesti sallittuja työtaistelun muotoja. Työtaistelutoimenpiteiksi on kuitenkin oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa katsottu työmarkkinaosapuolen tehokkaat, joukkoluonteiset painostustoimet. Joukkoluonteella tarkoitetaan sitä, ettei työntekijä koskaan lakkoile yksin, vaan yhdessä muiden kanssa. Lisäksi neuvotteluiden tueksi voidaan järjestää esimerkiksi mielenilmauksia, jotka eivät ole varsinaisia työtaistelutoimenpiteitä.

Työtaisteluvalmius eli järjestövalmius tarkoittaa yksinkertaisesti liittojen ja liittojen jäsenten organisatorista ja henkistä valmiutta järjestöllisiin toimenpiteisiin, kuten erityyppisiin lakkoihin, työnseisauksiin, ulosmarsseihin ja mielenilmauksiin työehtosopimuksen aikaansaamiseksi.

 

Työrauhavelvoite

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee niin kutsuttu työrauha. Työrauha tarkoittaa sitä, että työntekijät ovat sitoutuneet siihen, etteivät ryhdy sopimuksen aikana työtaistelutoimenpiteisiin työehdoistaan. Työehtosopimus ja siitä johtuva työrauhavelvoite sitovat työnantaja- ja palkansaajaorganisaatioita ja niiden jäseniä. Työrauhavelvollisuus on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee näin ollen nimenomaan järjestöjä.

Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten vastuulla on valvoa, etteivät niiden jäsenet ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimiin (valvontavelvollisuus). Mikäli työrauhavelvollisuutta rikotaan tai valvontavelvollisuutta laiminlyödään, voidaan yhdistykselle määrätä hyvityssakkoa.

Työrauhavelvoite kestää työehtosopimuskauden loppuun saakka, joten työtaisteluihin voidaan turvautua vasta työehtosopimuksen päätyttyä, mikäli uutta sopimusta ei ole siihen mennessä saavutettu. Työehtosopimuksen päätyttyä alkaa sopimukseton tila. Laittomalla lakolla viitataan yleensä lakkoon, joka on työrauhavelvoitteen vastainen. Se, onko lakko laiton, todetaan työtuomioistuimessa.

Työehtosopimustoiminnassa on viime kädessä kysymys työpanoksen ja työrauhan myymisestä (palkansaajat) ja työpanoksen ja työrauhan ostamisesta (työnantajat). Työntekijät suostuvat työrauhaan vastineeksi työehtosopimuksella turvatuista vähimmäistyöehdoista. Tämä saavutetaan, kun osapuolet sitoutuvat työehtosopimuksessa yhteisesti sovittuihin ehtoihin.

 

Työehtosopimuksen jälkivaikutus

Toisinaan kuluu pitkäkin aika ennen kuin työehtosopimuksen jatkosta saadaan neuvoteltua. Tällöin joudutaan tilanteeseen, jossa edellisen työehtosopimuksen sopimuskausi on jo päättynyt, mutta jatkoa ei vielä ole neuvoteltu.

Työehtosopimuksen jälkivaikutuksen mukaisesti työehdot määräytyvät päättyneen työehtosopimuksen mukaisesti, kunnes uusi työehtosopimus on saatettu voimaan. Vaikutus on dispositiivinen eli tahdonvaltainen, mikä tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja voivat keskenään kuitenkin sopia yhdessä toisin työehdoista. Tällaisessa tilanteessa työehdoista neuvotellessa kannattaa kääntyä liiton puoleen. Jos työehdoista ei ole muuta sovittu, sovelletaan päättyneen työehtosopimuksen kirjauksia. Työrauhavelvollisuus ei ole voimassa TES:n jälkivaikutuksen aikana.

 

Järjestövalmius yliopistosektorilla

Työehtosopimusneuvotteluiden tueksi yliopistoissa on omat paikalliset lakko-organisaatiot, joihin kuuluvat muun muassa kunkin yliopiston paikallinen lakkotoimikunta lakkopäällikköineen. Yliopiston paikallinen lakko-organisaatio vastaa käytännössä mahdollisen lakon organisoimisesta paikallisella tasolla, usein yhteistyössä SAK:n ja STTK:n alaisten liittojen (Pro ja JHL) kanssa.

Tieteentekijät sekä neuvottelujärjestö JUKO:n alainen lakkotoimikunta kouluttavat yliopistojen lakkopäälliköitä ja lakko-organisaatioita tehtäviinsä myös sopimuskausien aikana. Lakkotoiminta suunnitellaan yhdessä JUKO:n lakkotoimikunnan ja paikallisten lakkotoimikuntien kesken. Lakkotoiminnan koulutus ja suunnittelu toteutetaan työrauhan aikana aina työajan ulkopuolella.

Edellinen, historian ensimmäinen yliopistosektorin lakko toteutettiin vuonna 2018 Helsingin yliopistossa ja lakkovaroitus ehdittiin antaa seitsemään muuhunkin yliopistoon.

Tieteentekijöiden liitto on olennaisessa roolissa yliopistosektorin järjestövalmiuden ja työtaisteluiden organisoinnissa.

Jos haluat mukaan yliopistosi lakkotoimikuntaan, voit tiedustella lisätietoja Salla Viitaselta, salla.viitanen(at)tieteentekijat.fi.

 

Järjestövalmius muualla

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Neuvottelujärjestö YTN organisoi lakkotoimintaa alakohtaisesti. Näiden lakkotoiminta suunnitellaan alan erityispiirteet huomioiden ja paikalliset lakko-organisaatiot rakentuvat aktiivisten luottamushenkilöiden toimesta. Tuki ja ohjaus tulee neuvottelujärjestöstä. Paikallinen lakko-organisaatio vastaa käytännössä mahdollisen lakon organisoimisesta paikallisella tasolla yhteistyössä SAK:n ja STTK:n alaisten liittojen kanssa.

YTN:n lakkotoimikunta ohjeistaa ja kouluttaa paikallisia luottamusmiehiä ja lakko-organisaatioita tehtäväänsä. Lakkotoiminnan koulutus ja suunnittelu toteutetaan työrauhan aikana aina työajan ulkopuolella.

Tieteentekijät kuuluu yksityisen sektorin neuvottelujärjestöön Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:hyn. Tätä kautta kaikki yksityisellä sektorilla työskentelevät Tieteentekijät kuuluvat YTN:n luottamushenkilötoiminnan piiriin.

Tutustu myös YTN (Ylemmät toimihenkilöt) neuvottelusivuihin: Neuvottelut – Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Julkinen sektori

Tieteentekijöiden jäseniä työskentelee yliopistojen lisäksi myös valtion, kunnan ja kirkon sekä ammattikorkeakoulujen palveluksessa. Jokaisella sektorilla on oma työtaisteluorganisaationsa. JUKO ja Tieteentekijät tiedottavat jäsenistöään mahdollisista työtaistelutoimista näillä sektoreilla.

 

Mitä lakossa oleminen tarkoittaa liiton jäsenelle?

Nämä ohjeet on suunnattu erityisesti yliopistosektorilla ja yksityisellä sektorilla työskenteleville jäsenillemme. Jos työskentelet kunnan, kirkon tai valtion palveluksessa, lakkoihin liittyy omia erityispiirteitään. Ota yhteyttä jäsenpalveluun, jos et löydy vastausta kysymykseesi.

Mitä lakossa oleminen tarkoittaa?

Lakko on työn väliaikaista keskeyttämistä tietyksi ajaksi siten, että tiettyjä työtaistelutoimien alaisiksi määriteltyjä töitä ei hoideta tuona aikana. Lakossa ovat siis työtehtävät, eivät henkilöt. Lakon piiriin kuuluvalla työntekijällä ei ole työntekovelvollisuutta. Lakossa olevan eli työnteon keskeyttämään joutuneen työntekijän työsuhde pysyy voimassa lakon aikana, mutta palkkaa ei makseta. Liitot maksavat jäsenilleen lakkoavustusta lakon ajalta.

Lakkotoimikunnat viestivät selkeästi, keitä lakossa oleminen koskee. Niin sanotut lakkorajat määrittelevät sen, mitkä työt ovat lakossa. Jokainen työtaistelu on erilainen ja itsenäinen. Tällöin liitto tai jäsenyhdistys tiedottaa erikseen asioista, jotka koskevat kyseistä työtaistelua.  Olennaista on seurata tiiviisti oman liiton viestintää.

Lakossa oleva voi olla organisoimassa lakkoa, jäädä viettämään ylimääräistä lomapäivää tai osallistua liittojen järjestämiin tapahtumiin tai mielenilmauksiin. Matkustamaan ei kuitenkaan tule lähteä, sillä lakko voi päättyä hyvin lyhyellä varoitusajalla ja työntekijällä on velvollisuus olla työnantajan käytettävissä välittömästi lakon päätyttyä.

Lakkopäivien töitä ei tule tehdä etukäteen. Lakon painostusvoima perustuu siihen, että työpanosta tulee vähemmän työnantajan käytettäväksi. Töitä ei myöskään saa jättää tekemättä ennen lakkoa. Huomaathan, että lähtökohtaisesti myös etätyö on lakonalaista, joten sitäkään ei tehdä työnseisauksen aikana. Lisäksi muistutamme, että lakonalaisia eli lakossa olevien kollegoiden töitä ei tule tehdä.

 

Kuka päättää lakosta?

Lakkoon osallistumisesta päättää aina liiton hallitus, eli se on järjestöpoliittinen toimenpide, joka on jäseniä sitova. Akavalaisten liittojen lakoista päättävät neuvottelujärjestöt JUKO ja YTN, ja myös Tieteentekijät osallistuu lakosta päättämiseen näiden neuvottelujärjestöjen kautta. Tieteentekijöiden jäsenet ovat siis lakossa yhteisesti JUKO:n tai YTN:n muiden liittojen kanssa sekä useimmiten yhteistyössä myös STTK:n ja SAK:n alaisten liittojen kanssa.

Varautuminen lakkoon?

Jäsenen on hyvä tarkistaa, että Tieteentekijöillä on hänelle ajantasaiset yhteystiedot jäsenrekisterissä (työpaikkatieto, puhelinnumero, henkilökohtainen sähköpostiosoite). Yhteystiedot voi päivittää ajan tasalle helposti E-asioinnissa. Lakkotilanteissa käytämme jäsenviesteihin henkilökohtaista sähköpostia, joten varmistathan, että jäsentiedoistasi löytyy henkilökohtainen sähköpostiosoite.

Tarkistathan myös, että kaikki jäsenmaksusi ovat ajantasaisesti maksettuina. Se on edellytyksenä lakkoavustuksen saamiselle.

Seuraa neuvottelukierroksen aikana Tieteentekijöiden viestintää eli verkkosivuja, jäsenkirjeitä ja somekanavia. Lisätietoja saat tarvittaessa jäsenyhdistyksiltä sekä Tieteentekijöiden toimistosta.

Mikä on lakkoavustus?

Lakkoavustus on liittojen maksama päiväkohtainen korvaus lakon takia ansiotuloa vaille jääneille jäsenille. Työnantaja ei maksa lakkopäiviltä palkkaa, vaan liiton jäsen voi hakea näiltä päiviltä lakkoavustusta. Lakkoavustusta on mahdollista saada, jos on ollut lakossa koko ajan. Lakkoavustusta tulee hakea liitosta lakkoavustuslomakkeella. Lakkoavustus maksetaan lakkoon osallistuneille korvauksena todellisista ansiotulon menetyksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos olet esimerkiksi opintovapaalla tai vanhempainvapaalla ansiotyöstäsi, et voi anoa lakkoavustusta, sillä todellista ansionmenetystä ei ole tapahtunut.

Tieteentekijöiden liiton hallitus päättää kullakin kierroksella maksettavista lakkoavustuksista ja niiden määristä. Tieteentekijöiden jäseniä työskentelee useamman eri työehtosopimuksen piirissä, ja liitto on maksanut lakkoavustuksia niin yliopistoissa kuin yksityisellä sektorilla työskenteleville jäsenille.  Lakkoavustus on samansuuruinen kaikille.

Liitto maksaa lakkoavustuksia vain henkilöille, jotka ovat olleet liiton jäseninä ennen lakon alkamista ja joiden jäsenmaksut on hoidettu asianmukaisesti. Tarkemmista ohjeista päättää Tieteentekijöiden hallitus.

Työmarkkinajärjestön maksama lakkoavustus on verovapaata tuloa 16 euroa päivässä (TVL 88 §). Ylimenevä osa on veronalaista ansiotuloa. Avustuksen maksaja perii avustuksen veronalaisesta osasta ennakonpidätyksen, jonka suuruus riippuu lakkoavustuksen määrästä.

Onko työtaisteluun pakko osallistua?

Jokainen lakon alaisia työtehtäviä tekevä liito jäsen on velvollinen noudattamaan järjestön päätöstä ja osallistumaan työtaistelutoimenpiteisiin, kun järjestö on tehnyt päätöksen lakosta.

Työehtosopimusneuvotteluiden onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että jokainen jäsen osallistuu aktiivisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kyseessä ovat kaikkien työehtosopimuksen piirissä olevien työehdot, mukaan lukien palkankorotukset ja muut etuudet, seuraavien vuosien ajaksi. Työtaisteluun mennään vain tilanteissa, joissa se nähdään välttämättömänä.

Jos henkilö, joka kuuluu lakon piiriin, tekee siitä huolimatta lakonalaista työtä, hän rikkoo työtaistelua. Henkilö, joka toimii järjestön päätöksen vastaisesti työtaistelun aikana, voidaan erottaa yhdistyksen jäsenyydestä.

Entä jos minua painostetaan työpaikalla olemaan menemättä lakkoon?

Työnantaja ei saa painostaa ammattiliiton järjestämään lakkoon osallistuvia työntekijöitä millään tavalla. Työnantajalla ei ole mahdollisuutta kieltää lakkoon menemistä. Työnantaja ei saa myöskään tiedustella, aikovatko työnantajat osallistua lakkoon tai kerätä tästä tietoa. Tällaisista yrityksistä on ilmoitettava viipymättä Tieteentekijöille sekä paikalliselle lakko-organisaatiolle.

Pitääkö minun ilmoittaa työnantajalle, jos menen lakkoon?

Järjestöt ilmoittavat työtaistelutoimenpiteistä työnantajalle keskitetysti. Yksittäisellä jäsenellä ei ole velvollisuutta kertoa työnantajalle etukäteen osallistuvansa lakkoon.

Miten apurahalaisen tulee suhtautua työtaisteluihin?

Henkilökohtaisella tutkimusapurahalla työskentelevät eivät ole työntekijöitä eivätkä työehtosopimuksen piirissä. Työtaistelutoimenpiteillä on kuitenkin yleensä myös heille merkitystä, koska on erittäin tyypillistä, että tutkimusaloilla työskennellään vuoroin apurahalla ja vuoroin työsuhteessa. Näin ollen apurahatutkijoiden kannattaa olla vahvasti hengessä mukana tutkimuksen tekemisen ehtojen parantamiseksi. Lakonalaisen työn tekemisestä kannattaa kieltäytyä. Lisäksi kehotamme apurahatyöskentelijöitä mahdollisuuksien mukaan työskentelemään lakkopäivinä muualla kuin yliopiston tiloissa. Halutessaan apurahalaiset ovat myös tervetulleita osallistumaan muun muassa lakosta viestimiseen ja mahdollisiin mielenilmauksiin. Lakkoavustusta ei ole kuitenkaan mahdollista saada, sillä apurahalla toimiville ei synny ansionmenetyksiä.

Miten järjestäytymättömien työntekijöiden tulee toimia lakon aikana?

Järjestäytymätön eli liittoon kuulumaton työntekijä voi ottaa osaa lakkoon, eikä siitä voi seurata hänelle työnantajan taholta sanktioita. Kannattaa muistaa, että lakko kohdistuu työtehtäviin, joten liiton jäsenyydestä riippumatta lakkoon osallistumiselle on painava peruste. Lakon tulokset hyödyttävät kaikkia työntekijöitä, myös järjestäytymättömiä, erityisesti aloilla, joilla on yleissitova työehtosopimus, kuten yliopistosektorilla.

Lakkoavustuksia maksetaan kuitenkin vain liittojen jäsenille.

Koituuko minulle seuraamuksia lakossa olemisesta?

Ammattiliiton järjestämä lakko on aina työntekijän näkökulmasta laillinen eli et tee mitään laitonta osallistuessasi liiton järjestämään lakkoon.  Mahdolliset seuraamukset laittomista työtaistelutoimenpiteistä kohdistuvat ammattiliittoon tai sen jäsenyhdistykseen.

Tehdessään työtaistelupäätöksen yhdistys (esim. JUKO) kantaa kaiken vastuun työtaistelutoimenpiteistä ja niiden seuraamuksista. Vastuuta ei voida ulottaa yksittäiseen jäseneen. Kun työntekijä osallistuu yhdistyksen tekemän päätöksen tarkoittamaan työtaisteluun, ei työnantaja voi kohdistaa työntekijään sanktioita. Tätä ei muuta se, onko työtaistelu työehtosopimuslain mukaan laillinen vai lain vastainen.

Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa tai purkaa työsuhdetta niin sanotun laillisen lakon vuoksi. Työnantaja ei saa syrjiä lakkoon osallistuvaa työntekijää.

Laillinen ja laiton lakko?

Lakko on laiton, jos työtuomioistuin tuomitsee sen laittomaksi. Osapuolten etukäteen esittämät kannanotot työtaistelun laillisuudesta ovat useimmiten vain heidän omia, mahdollisesti jopa tarkoitushakuisia, arvioitaan. Laillisuudesta päättää lopulta aina kuitenkin työtuomioistuin.

Yksittäisen työntekijän näkökulmasta lakkoa voi pitää laillisena, kun toimeenpanijana on yhdistys tai liitto. Lakon laillisuudesta seuraamukset kantaa tällöin toimeenpaneva järjestö, kun taas yksittäistä työntekijää ei voida tuomita hyvityssakkoon laittomaan lakkoon osallistumisen vuoksi.

Eikö ole muuta keinoa edistää neuvotteluja kuin lakko?

Lakko on aina viimesijainen keino neuvottelujen edistämiseksi ja lakkopäätöksen tekemiseen on korkea kynnys. Onkin hyvä muistaa, että mikäli työtaistelutoimenpiteisiin joudutaan ryhtymään, on muita keinoja jo kokeiltu. Työtaistelutoimenpiteitä tehdään vain, jos ne ovat välttämättömiä.

Entä mielenilmaukset?

Neuvottelujen tueksi saatetaan perinteisen lakon lisäksi tai asemasta järjestää myös mielenilmauksia tai sosiaalisen median kampanjointia. Työajan ulkopuolella järjestettävissä mielenilmauksissa ei ole varsinaisesti kyseessä työtaistelutoimi, eikä töitä keskeytetä. Mikäli mielenilmauksia järjestetään, se tehdään keskitetysti ja yhteisesti liittojen toimesta. Kaikkien jäsenten ja muidenkin alalla työskentelevien kannattaa osallistua liitoista annettujen ohjeiden mukaisesti tukemaan neuvottelutoimintaa!