Hyvät uutiset ovat olleet viime aikoina harvassa, mutta tiistaina 5.huhtikuuta 2022 vihdoin saimme niitä. Marinin hallitus päätti kehysriihessään perua aiemmin päätetyt tiederahoitusleikkaukset ja panostaa ensi vuonna 350 miljoonaa euroa tiede-, kehitys ja innovaatiotoimintoihin. Lisäksi hallitus päätti, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen.
Nyt on hyvä kurkistaa verhojen taakse ja katsoa mikä Tieteentekijöiden rooli on tässä voinut olla.
Kaikki eduskuntapuolueet jakavat yhtenäisen käsityksen siitä, että Suomi voi menestyä vain osaavana kansana ja TKI-panostukset ovat tärkeä perusta tälle. Tämä yhteisymmärrys vahvistettiin parlamentaarisen TKI-työryhmän työssä, joka jätti esityksensä tutkimusrahoituksen pitkäjänteiseksi kehittämiseksi loppuvuonna.
Kävimme työryhmän jäsenten ja sihteeristön kanssa hyviä keskusteluja matkan varrella siitä, miten tieteentekijät näkevät TKI-järjestelmän kehittämisen tarpeet. Kuten parlamentaarisen TKI-ryhmän esityksistä käy ilmi, viestimme menivät hyvin perille. Tieteellä ja tutkimuksella on oltava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö. Vakaus ja pitkäjänteisyys rakentavat tutkijanurien houkuttelevuutta ja siten takaavat korkeimman osaamisen säilymisen maassamme. Päätösten pitää siten ylittyä yli hallituskausien.
Suomen Akatemia rahoitusleikkausuhka oli ennennäkemättömän suuri ja ristiriidassa TKI-päätöksen kanssa
Tämän vuoden alussa saimme kuitenkin erittäin huolestuttavia viestejä Suomen Akatemiasta. Pelkona oli, että Suomen Akatemian kautta jaettavaan tutkimusrahoitukseen tehtäisiin ennennäkemätön 120–150 miljoonan euron leikkaus ensi vuonna, ellei hallitus sitä peruisi kevään kehysriihessä. Erikoista tästä teki, että samat päättäjät olivat juuri osallistuneet em. parlamentaariseen TKI-työryhmään ja sopineet, että TKI-toiminnan osuus tulee nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Lupasimme Suomen Akatemialle tekevämme kaiken mahdollisen leikkauksen estämiseksi, sillä kyse oli jäsentemme työpaikoista. Leikkauksen henkilöstövaikutukset olisivat tuntuvat, vähintään 1000 henkilötyövuotta.
Aloitimme puheenjohtaja Maija S. Peltolan kanssa sinnikkään tapaamiskierroksen monien eri päättäjien luo. Samaan aikaan some lauloi ja muun muassa mielipidekirjoitukseni ”Tiederahoitusta uhkaava ennennäkemätön leikkaus pitää perua” Helsingin Sanomissa helmikuun alussa selvästi herätti loputkin yliopistolaiset leikkausuhkaan. Sain valtavasti palautetta kirjoituksesta ja kävi ilmi, että edes kaikki päättäjät yliopistojen hallituksissa eivät olleet ymmärtäneet, miten suuresta leikkauksesta oli kyse. Ehdotin kirjoituksessa reaalipoliittisesti, että hallitus tekisi kehysriihessä julkiseen tutkimusrahoitukseen 200 miljoonan euron lisäyksen vuonna 2023. Sillä saataisiin kurssia hieman korjattua.
Maija S. Peltola muistutti blogikirjoituksessaan Money, money, money tutkimusrahoituksen leikkaamisen vakavista seurannaisvaikutuksista: tutkimuksen laatu ja määrä kärsivät, opetukseen panostaminen hankaloituu ja koulutuksen laatu on uhattuna.
Veimme viestiämme johdonmukaisesti useilla areenoilla
Kevättalven viikot mullistivat koko Euroopan tilanteen. Siksi vielä juuri ennen kehysriihtä teimme napakan kannanoton hallitukselle yhdessä muiden järjestöjen kanssa TKI-toiminnan merkityksestä kestävän kasvun ja vihreän siirtymän toteuttamisessa. Huolemme oli, että hallitus joutuu tekemään Ukrainan sodan takia ratkaisuja, jotka vaarantavat TKI-rahoituksen. Argumentoimme, että juuri tässä tilanteessa on tärkeää panostaa TKI-rahoitukseen, koska näin varmistetaan Suomen kyky selviytyä kriiseistä sekä edellytykset kilpailukyvylle ja vetovoimaisuudelle.
Olemme viestineet matkan varrella kaikille päättäjille siitä, että olemme todella huolisamme tutkijan uran vetovoimasta. Suomi ei ole tällä hetkellä houkutteleva paikka etenkään kansainvälisille akateemisille tutkijoille. Päätimme vielä tätäkin asiaa nostaa uudella mielipidekirjoituksella ”Vahva tiederahoitus turvaa vetovoimaa” ihan kehysriihen aattona Aamulehdessä yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtajan Konstantin Kouzmitchevin kanssa.
Uurastus tiederahoituksen puolesta kantoi siis tällä kertaa hedelmää, ja hallitus päätti kerta rysäyksellä korjata Suomen Akatemian rahoitusta 147 miljoonalla eurolla, lisätä strategisen tutkimuksen rahoitusta, tehdä myös pienen lisäyksen ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan sekä CSCn tutkimusinfrastuktuurirahoitukseen. Lisäksi yliopistosairaaloiden ns. tutkimusevo ja yliopistojen sosiaalityön tutkimus saivat STMstä pienen korotuksen, jota on kipeästi kaivattu.
T&K verokannustin tuo uusia työpaikkoja tieteentekijöille
Tämähän kuulostaa jo joululta, mutta ei tässä kaikki. T&K-verokannustimen käyttöönotto ensi vuoden alusta lisää työpaikkoja tieteentekijöille yksityisellä sektorilla. Siihen on syytä perehtyä paremmin ja miettiä, mitä mahdollisuuksia tämä tarjoaa jäsenillemme.
Kuuntelemme herkällä korvalla jäsentemme edunvalvontatoiveita. Tiederahoituksen puolustamista he ovat meiltä odottaneet. Toivon, että tällä kirjoituksella saan kuvattua edes hieman sitä työtä, jota teemme vaikuttamisen ja viestinnän keinoin tämän toiveen täyttämiseksi. Tiederahoitusta on nyt lisätty, työ jatkuu korkeakoulujen perusrahoituksen ja tutkimuslaitosten voimavarojen vahvistamiseksi.
Tieteentekijäyhteisöllä on nyt suuri vastuu näyttää, kuinka investointi tutkimukseen kannattaa.
Johanna Moisio
toiminnanjohtaja
Johanna on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori, ja tehnyt tulevaisuustyötä valtionhallinnossa ja viime vuodet palkansaajaliikkeessä Tieteentekijöiden toiminnanjohtajana. Hän uskoo, että Suomen seuraava menestystarina voisi olla se, että tutkittu tieto otetaan kaikilla päätöksenteon tasoilla ja eri sektoreilla systemaattisesti käyttöön. Vapaa-ajalla hän tuulettaa aivoja laukkaamalla lujaa isolla mustalla ruunalla.