Kilpailua vai yhteistyötä?

Tutkintomäärien kasvaessa yliopistojen yhteistyötä tohtorikoulutuksessa kannattaa vahvistaa laadunkin varmistamiseksi. Yksi konkreettinen keino on tohtoriopintotarjotin, kirjoittaa Tapio Määttä.

Kilpailullisuuden koetaan usein olevan yliopistotyön yksi luonteenomainen piirre. Akateemisen uran eri vaiheissa tulee vastaan väitöskirjarahoituksen hakemisesta alkaen tilanteita, joissa tutkijat ja opettajat joutuvat kilpailuasetelmaan muiden vastaavassa uravaiheessa olevien kanssa.

Myös yliopistojen ajatellaan olevan kilpailuasemassa suhteessa toisiinsa. Usein viitataan nollasummapeliin: yliopiston menestys on mahdollista vain toisten kustannuksella.

Pärjäisikö akateemisessa maailmassa kuitenkin paremmin panostamalla yhteistyöhön? Otan esimerkiksi tohtorikoulutuksen. Esimerkki on ajankohtainen, kun lisääntyvät T&K-panostukset edellyttävät yliopistojen merkittävästi kasvattavan tohtorintutkintojen määrää ja tehostavan tohtorikoulutustaan. Nykyisen runsaan 1600 tohtorin päälle tarvittaneen jopa 1000 tohtorin lisäys vuosittain. Yliopistojen yhteistyölle tohtorikoulutuksessa on nyt aiempaa suurempi tilaus.

Suomen Akatemian erikseen rahoittamien tutkijakoulujen lakkauttamisen jälkeen yliopistoissa moni harmitteli sitä, että hyvä alakohtainen kansallinen yhteistyö ja siihen liittyvä väitöskirjatutkijoiden verkottuminen päättyi erillisen rahoituksen loppumiseen.

Kiinnostavaa on havaita, että kaikki eivät jääneet harmittelemaan. Joillakin aloilla tutkijakoulujen kansallista yhteistyötä päätettiin jatkaa tai rakentaa uusi kansallinen yhteistyöverkosto. Esimerkkeinä voidaan mainita kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma KATAJA, lääketutkimuksen kansallinen FinPharmaNet -verkosto ja kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnet.

Erillisesti rahoitettuihin valtakunnallisiin tutkijakouluihin ei ole enää paluuta, mutta vastaava toiminta on mahdollista ilman erillistä rahoitustakin. Joillakin tohtorikoulutuksen valtakunnallisilla yhteistyöverkostoilla on omia resursseja, osa on toiminut vastavuoroisen yhteisen tekemisen idean pohjalta. Molemmilla malleilla voidaan toimia.

Rakenteet ja johtaminen tukemaan yhteistyön syventämistä

Yhteistyön syventäminen edellyttää kuitenkin sitä tukevia rakenteita ja yhteistyöhön kannustavaa akateemista johtamista. Yliopistojen sisällä tarvitaankin nyt mielestäni yhteistyön tiivistämiseen kannustavaa johtamispuhetta ja yhteistyötä tukevaa sisäistä rahoitusmallia.

Helmikuun puolivälissä avautunut tohtoriopintotarjotin on yksi konkreettinen keino vahvistaa yliopistojen yhteistyötä tohtorikoulutuksessa. Sen kautta alakohtaiset tohtoriohjelmat voivat avata kurssejaan toisten yliopistojen väitöskirjatutkijoille. Tohtoriopintotarjottimelle on listattu tohtorikoulutuksen kursseja, jotka ovat avoinna kaikille väitöskirjatutkijoille, joilla on jatko-opiskeluoikeus suomalaisessa yhteistyöverkostoon kuuluvassa yliopistossa. Keväällä 2023 mukana olevat kahdeksan yliopistoa ovat avanneet yhteensä jo 39 kurssia eri aloilta.

Tohtoriopintotarjotin perustuu mukana olevien yliopistojen opetusyhteistyösopimukseen. Rahaa ei liiku yliopistojen kesken, mutta opintosuorituksia toisten yliopistojen opiskelijoille tarjoavat yliopistot saavat ministeriön rahanjakomallissa tuotettujen opintopisteiden määrään perustuvan korvauksen. Tällä hetkellä yhteistyö on erittäin kannattavaa: jokainen yhteistyöopintopiste tuottaa 460 euroa. Muun muassa Itä-Suomen yliopistossa yhteistyöopinnot ovat myös osa yliopiston sisäistä rahanjakomallia eli toisten yliopistojen väitöskirjatutkijoille opintojaksojaan avaava laitos hyötyy tästä myös taloudellisesti.

Tärkein peruste järjestää väitöskirjatutkijoille tarkoitettuja tapahtumia yhteistyössä on laadullinen. Väitöskirjatutkijalle on tärkeää, että hän saa palautetta tutkimuksestaan muilta tutkijoilta sen eri vaiheissa. Myös oman alan sisäinen verkottuminen on tärkeä osa väitöskirjaprosessia. Yliopistojen yhteiset jatko-opintokurssit ovat luonteva tapa varmistaa, että jokaisella väitöskirjatutkijalla on mahdollisuus verkottua ja saada monipuolista palautetta työstään.

Uskon vahvasti, että yliopistojen kannattaa lisätä yhteistyötään esimerkiksi tohtorikoulutuksessa. Se on järkevää sekä taloudellisesti että tohtorikoulutuksen laadun näkökulmasta.

Tapio Määttä

Akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto

Tutustu tohtoriopintotarjoittimeen osoitteessa https://www.doctoralcourses.fi/

Tapio Määttä valittiin Vuoden tieteentekijäksi vuonna 2021