Suomen Akatemian kautta jaettavaa tutkimusrahoitusta uhkaa ennennäkemätön 120–150 miljoonan euron leikkaus ensi vuonna. Erikoista tästä tekee se, että Marinin hallituksen ja kaikkien eduskuntapuolueiden hyväksymän tavoitteen mukaan TKI-toiminnan osuus tulee nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Jos leikkaus toteutuu julkisen talouden suunnitelman mukaisesti (12.5.2021), vaarannamme Suomen maineen kansainvälisen tieteen kentällä. Tutkijayhteisö tarvitsee pitkäjänteisen työnsä tueksi varmuutta toimintaympäristöstä. Leikkausten viesti kertoo karua kieltä Suomesta.
Yliopistoissa käytetään tutkimukseen vuosittain noin 1300–1400 miljoonaa euroa, ja suunnitellut leikkaukset tarkoittavat noin 8–10 prosentin vähennystä yliopistoissa tehtävästä tutkimusta. Leikkausten seurauksena menetettäisiin paljon tutkijoiden ja avustavan henkilöstön tehtäviä. Henkilöstövaikutukset olisivat tuntuvat, vähintään 1000 henkilötyövuotta. Akatemialle kohdistuvista tutkimusrahoitushakemuksista voidaan nykyisillä valtuustasoilla hyväksyä vain 10–20 prosenttia. Leikkaus kohdistuu siis Suomen tieteen kärkeen.
Samaan aikaan tiedeministeri Kurvisen johdolla on päätetty korkeakoulutuksen mittavista laajennuksista sekä koulutusvastuulisäyksistä. Pysyviä rahoituslisäyksiä ei ole näihin tullut. Samat tieteentekijät opettavat ja tutkivat, monelle kilpailtu tutkimusrahoitus on mahdollisuus keskittyä tutkimukseen. Kun Suomen Akatemian rahoitusta leikataan samalla kuin koulutuspaineet ovat kovat, on syytä todella olla huolissaan tieteentekemisen edellytyksistä.
Jos haluamme maamme olevan kilpailukykyinen osaamiseen perustuvat kansantalous, päätösten pitää tukea sitä.
Jotkut haluavat kytkeä Suomen Akatemian rahoituksen rahapelituottojen alenemiseen, toiset kehyksissä pysymiseen. Itse haluan kytkeä tiederahoituksen poliittiseen tahtotilaan. Jos me haluamme maamme olevan kilpailukykyinen osaamiseen perustuvat kansantalous, päätösten pitää tukea sitä. Meillä ei ole syytä asettaa eri politiikkalohkoja vastakkain, päätösten pitää perustua yhteiseen etuumme.
Kerron mitä nyt on tehtävä. Huhtikuun alun kehysriihessä hallituksen on peruttava Suomen Akatemian valtuuden leikkaus. Tätä päätöstä ei saa venyttää syksyn budjettiriiheen, muutoin yliopistolaisten elämä menee sekaisin. Suomen Akatemian hakuun valmistaudutaan joka vuosi kesällä ja alkusyksystä, ja jos haku siirtyisi esimerkiksi loppuvuoteen, tuhansien tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden työ, elämä ja pahimmillaan elanto vaarantuu.
Tämän lisäksi hallitus voi tehdä jo nyt päätöksen, jota kaikki ovat yhdessä kannattaneet. Julkiseen tutkimusrahoitukseen tehdään noin 200 miljoonan euron lisäys 2023. Parlamentaarisen TKI-työryhmän esityksen mukaisesti tämä rahoituslisäys tulisi jakaa Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Akatemian rahoitusta pitäisi siis ensi vuonna jo nostaa noin 65 miljoonaa euroa, jotta oikealle TKI-tavoiteuralle päästään. Se on vain poliittisesta tahtotilasta kiinni.
Johanna Moisio
HT, toiminnanjohtaja
Tieteentekijät
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksena 7.2.2022 Tiederahoitusta uhkaava ennennäkemätön leikkaus pitää perua