Vihapuheen tutkija nostaa esille sen vaikutuksia tutkijoihin, tieteeseen ja yhteiskunnan rakenteisiin.
Tieteentekijöiden liiton myöntämän Vuoden tieteentekijä -palkinnon saa tänä vuonna kulttuurintutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresma. Hän on tunnustettu tutkija ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka on rohkeasti tuonut julkiseen keskusteluun rankkoja tutkimusaiheitaan, kuten verkkovihan ja vihapuheen.
”Yhteiskunnallisesti on varsin tärkeää, että löytyy tutkijoita, joilla on rohkeutta ja halua tarttua poliittisesti arkoihin tutkimusaiheisiin ja tuoda niitä julkiseen keskusteluun. On tarpeellista valaista sitä, mitä vihapuhe voi merkitä tieteen tekemiselle, tieteelle ja demokraattisen yhteiskunnan rakenteille. Meidän kaikkien etu on, että tutkitaan asioita, jotka eivät tunnu vain mukavilta. Muuten maailma ei muutu, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola perustelee palkintoa.
”Vihapuheelta ei voi sulkea silmiään.
Jyväskylän yliopistossa nykykulttuurin tutkimuksen yliopistonlehtorina toimiva Saresma on väsymättömästi ja asiallisesti perustellen lisännyt julkisuudessa ymmärrystä vihapuheen vaikutuksista tutkijan työhön ja tieteeseen, siten laajemmin koko yhteiskuntaan. Hän johti Valtioneuvoston tilaamaa Verkkoviha-hanketta, jonka raportti julkaistiin kesäkuussa 2022. Siinä tutkittiin muun muassa verkkovihan tuottajia ja levittäjiä. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittaman verkkovihaa affektiivisena käytäntönä tarkastelevan konsortion Jyväskylän osahanketta. Saresma ei ole hellittänyt, vaikka on itsekin joutunut maalittamisen, eli joukkoistetun häirinnän kohteeksi.
”Vihapuheelta ei voi sulkea silmiään. Minulle on eettinen valinta tutkia poliittisesti tulenarkaa aihetta. On arvokasta, että Tieteentekijät puolustaa tutkimuksen vapautta ja vastustaa näin Suomessakin yleistyneitä pyrkimyksiä sanella sitä, mitä saa tutkia”, Tuija Saresma sanoo.
Tutkimustuloksista voitava puhua ilman pelkoa
Tutkijoihin ja heidän työhönsä kohdistuu yhä enemmän epäasiallista kommentointia ja uhkailua sosiaalisessa mediassa, joka vaarantaa perustuslain turvaaman tutkimuksen vapauden. Yksi työkalu, jolla voisi turvata tutkijoiden asemaa kärjistyneessä ilmapiirissä olisi liiton mukaan maalittamisen kriminalisointi omana rikosnimikkeenään. Tieteentekijät on huolissaan siitä, että jo nyt osa tutkijoista ilmoittaa, että pelko häirinnän tai maalittamisen kohteeksi joutumisesta vaikuttaa tutkimusaiheen valintaan tai haluun esiintyä julkisuudessa.
”Tiede jää vain tieteentekijöiden väliseksi, jos tutkijat eivät voi kertoa tutkimustuloksistaan ja niihin perustuvista tiedepohjaista näkemyksistään ilman pelkoa. Suomen henkiselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille on ensiarvoista, että päätöksenteko perustuu laadukkaaseen, monipuoliseen tutkimukseen, jota ei rajoiteta poliittisin, saati minkään muunlaisin perustein”, Maija S. Peltola painottaa.
Saresma näkee vihapuheen pyrkimyksen vaarallisena. ”Päämääränä on yhteiskunnallisen keskustelun ohjaaminen, luottamuksen murentaminen ja lopulta demokratian rapauttaminen. Minä haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että tieteen ja tutkimuksen vapaus säilyy. Pelon aiheuttama itsesensuuri uhkaa lopulta myös sananvapautta, jonka on demokraattisessa yhteiskunnassa koskettava kaikkia, ei vain eniten yhteiskunnallista valtaa omaavia ryhmiä.”
Vuoden tieteentekijä -palkinto on Tieteentekijöiden liiton vuosittain myöntämä 5000 euron arvoinen palkinto yhteiskunnallisesti aktiiviselle, ansioituneelle tieteentekijälle. Valinnasta päätti Tieteentekijöiden hallitus.
Lisätietoa Tuija Saresmasta Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla
Kuva: Petteri Kivimäki