Huhtikuussa julkaistu European University Associationin (EUA) raportin toinen osa osoitti, että Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista yliopistojen julkisessa rahoituksessa. Hallituksen kaavailemat leikkaukset tieteeseen kasvattavat edelleen takamatkaamme. Leikkaukset tutkimuksesta vaikuttavat myös opetukseen ja koulutukseen.
Marinin kaudella yliopistojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on kasvanut Sipilän hallituksen pohjalukemista, mutta samalla yliopistoille on tullut huomattavasti lisää vastuita. Näitä ovat esimerkiksi jatkuva oppiminen, avoimen korkeakouluopetuksen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen, edellisistä johtuva opiskelijoiden sisäänottomäärän kasvu, kansainvälistymisen lisääminen, avoin tiede ja julkaiseminen, koronan vuoksi nopeutetusti tehty digiloikka ja jatkuvat järjestelmäuudistukset.
Marinin kaudella yliopistojen TKI-rahoitus on kasvanut Sipilän hallituksen pohjalukemista, samalla yliopistoille on tullut huomattavasti lisää vastuita.
Niin Suomen Akatemia kuin Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry ovat vedonneet hallitukseen, että leikkaukset peruttaisiin. EUA:n maaraportti Suomesta pitää yliopistojen mahdollisuutta saavuttaa niiltä odotettu korkeakoulutusaste (50%) jo nykyisellään kyseenalaisena. Marinin hallituksen kehysriihessä edellytettiin ennakoivasti talouden tasapainotusta koronan jälkeen, vaikka olemme yhä kriisin keskellä.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on ajanut ennakoivia leikkauksia juuri keskustan agendana. Näin leikkausten kohteeksi valikoitui myös ministerin oma tontti, ilmeisesti osoituksena vastuulliseksi ymmärretystä talouspolitiikasta. Hallitus silti kantaa yhdessä vastuun tehdyistä päätöksistä ja arvovalinnoista, etenkin silloin, kun ne asettuvat ristiriitaan vaalilupausten ja poliittisen retoriikan kanssa.
Opetusministeri Jussi Saramon (vas.) väite, että koulutuksesta ei leikattu, on kyseenalainen siksi, että tutkimus- ja kehitysrahoitus on osa suurta rahoitushimmeliä, jonka kanssa niin yliopistot kuin niiden opetus- ja tutkimushenkilöstökin jatkuvasti painivat. Järjestelmä on niin keskinäisriippuvainen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tutkimus on opetuksen perusta. Suomessa korkeakoulujen tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat. Näin ollen leikkaukset siis heijastuvat koulutukseen yliopistojen sisällä, myös opettajien koulutukseen, ja osuvat siten kuitenkin myös opetusministerin tontille.
Suomen Akatemia tiedotteen mukaan 55 miljoonan euron vuosittaista strategista tutkimusrahoitusta alennetaan ”pysyvästi verrattuna edelliseen kehyspäätökseen 25 miljoonaa euroa” sekä ”tutkimushankkeiden myöntämisvaltuutta 10 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien”. Näin leikkauksen mittakaava on helppo nähdä.
Samalla hallituksen tavoitteena on nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osuus BKT:stä neljään prosenttiin. Tässä ei onnistuta ilman mittavia panostuksia. Finanssikriisistä lähtien laskeneessa trendissä nähtiin lupaavaa muutosta 2019–2020, joka todennäköisesti katkeaa tähän leikkauspäätökseen.
Rahoitusleikkaukset voivat kertautua, jos suomalaiset tutkijat eivät voi vajaan rahoituksensa puitteissa kilpailla eurooppalaisesta tutkimusrahasta. Suomen Akatemian hauista, joiden hyväksymisprosentti on 10% luokkaa, tulee entistäkin ankarammin kilpailtuja. Montaa äärimmäisen hyvää tutkimushakemusta ei voida rahoittaa leikkausten vuoksi.
Korkeakoulut ja niiden henkilöstö ovat kantaneet vastuunsa haastavassa koronatilanteessa. Leikkaukset osoittavat suomalaisen korkeakoulutuspolitiikan tempoilevan luonteen, mikä puolestaan lisää tutkijoiden epävarmuutta uriensa suhteen ja lisää ulkomaille muuton houkuttelevuutta.
Mikko Poutanen
YTT Mikko Poutanen on tutkijatohtori Koneen Säätiön tutkimusprojektissa sekä Suomen Akatemian rahoittamassa korkeakoulutuspolitiikkaa ja korkeakoulutuksen poliittista taloutta käsittelevässä tutkimushankkeessa Tampereen yliopistossa. Vuosina 2006–2012 Poutanen työskenteli Nokia Oyj:ssä ennen palaamistaan akatemiaan. Poutanen on toiminut Politiikasta-lehden vastaavana päätoimittajana tammikuusta 2019. Lue myös hänen edellinen kirjoituksensa Tieteentekijöiden blogissa Suomi ponnistaa yliopistojen rahoituksen vertailussa pohjalta