Tieteentekijöiden hallitus päätti liiton historian ensimmäisistä kuntavaaliteeseistä alkuvuonna. Olemme uudistaneet vaikuttamistyötämme vuoden verran ja miettineet paljon strategiamme pohjalta oikeita suuntia. Päätös lähteä mukaan kuntavaalivaikuttamiseen oli helppo: yksi peruslähtökohdistamme on lähiliittoperiaate.
Lähiliittona meillä on vahvat paikallisyhdistykset, joista suurimmat ovat alueellaan merkittäviä toimijoita. Tieteentekijät ovat yliopistopaikkakunnilla vaikuttajia, jotka tarjoavat tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi. Kuten eräs helsinkiläinen poliitikko minulle totesi: En muista viikkoa, jolloin valtuustossa ei olisi ollut jotain pääkaupunkiseudun korkeakouluun liittynyttä asiaa tai yliopistossa tutkittua aihetta käsittelyssä. Tutkitun tiedon teemavuonna tämä oli ilo kuulla.
Valmisteltujen kuntavaaliteemojemme lisäksi käynnistimme vaikuttajakierroksen. Käytännössä se tarkoitti sitä, että tapasimme puheenjohtaja Maija S. Peltolan kanssa kaikkien keskeisten eduskuntapuolueiden kuntavaalivalmistelusta vastaavat henkilöt sekä tilanteen mukaan myös erityisesti osaamistavoitteista vastaavat valmistelijat. Kierroksen hienoin anti oli se, että teemamme ja nostomme otettiin iloisena vastaan.
Tieteentekijöille tärkeitä aiheita luvattiin toimittaa ehdokkaille omien tavoitteistojensa viilaamisen tueksi. Olimme kaikki samaa mieltä siitä, että menestyvä kunta perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon, rakentaa yhteistyötä korkeakoulujen ja eri sektoreiden välille ja tukee asukkaiden hyvinvointia kattavilla sivistystoimen palveluilla. Olisikohan jollakin tieteentekijällä joskus intoa ja aikaa selvittää miten tämä oikeasti näkyy kunnissa vaalien jälkeisessä elämässä?
Päätimme myös nostaa näissä vaaleissa ehdolla olevia tieteentekijöitä esille. Meille onkin ilmoittautunut upea määrä aktiivisia tieteentekijöitä useista kunnista. Toivottavasti tämä joukko menestyy vaaleissa, heitä tarvitaan.
Tieteentekijät rakentavat siltoja tutkitun tiedon ja päätöksenteon välille paikkakunnilla, joissa yliopistot, ammattikorkeakoulut ja erilaiset tutkimusyksiköt toimivat. Uusinta tutkittua tietoa käyttämällä kunta on tehokas, osaava ja haluttava työ- ja asuinpaikka. Kuntapäättäjinä tieteentekijät osaavat auttaa kollegoitaan tunnistamaan aidon tutkitun tiedon metodisesti heikommista esityksistä ja selvityksistä. Kunnat käyttävät valtavasti varoja selvitystoimintaan, ja on kuntalaisten eduksi, että se on tehty laadukkaasti.
Uusinta tutkittua tietoa käyttävä kunta on tehokas, osaava sekä haluttava työ- ja asuinpaikka.
Pandemia on herättänyt monet kasvukeskuksissa asuvat ajattelemaan elämistä myös niiden ulkopuolella. Osalle tieteentekijöistä kokonaistyöajan puitteissa tehtävä monipaikkatyö on ollut tuttua jo pitkään. Voi olla, että se on vain entisestään laajentunut etätyöaikana. Tässä tilanteessa pienemmilläkin kunnilla on mahdollisuus uuteen nousuun ja vetää puoleensa erittäin korkeasti koulutettua työvoimaa tekemällä viisaita päätöksiä.
Tieteentekijät arvostavat kuntia, jotka panostavat sivistyspalveluihin. Alueen laajat kasvatus-, koulutus- ja tutkimuspalvelut nostavat elämisen laatua ja houkuttelevat kuntaan uusia asukkaita ja yrityksiä sekä osaavaa työvoimaa. Näemme myös, että tulevaisuuteen katsova kunta kehittää julkisia palveluita ja paikallisia toimintoja myös kansainvälisiä asukkaita ajatellen.
Käytetään ääntämme kuntavaaleissa. Paikalliset asiat koskettavat meitä kaikkia.
Johanna Moisio
Johanna Moisio on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori, ja tehnyt tulevaisuustyötä valtionhallinnossa, nyt palkansaajaliikkeessä Tieteentekijöiden toiminnanjohtajana. Hän uskoo, että Suomen seuraava menestystarina voisi olla se, että tutkittu tieto otetaan kaikilla päätöksenteon tasoilla ja eri sektoreilla systemaattisesti käyttöön. Vapaa-ajalla Johanna tuulettaa aivoja laukkaamalla lujaa isolla mustalla ruunalla.