Tieteentekijöiden pitkäaikainen edunvalvontatavoite ottaa harppauksen TKI-rahoituslain myötä. Tutkijan uran ennakoitavuus ja rahoituksen pitkäjänteisyys kohenevat.
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä ns. TKI-rahoituslaiksi. Esitetyn lain tavoitteena on varmistaa valtion T&K-rahoituksen tasainen kasvu vuoteen 2030 saakka. Siinä säädettäisiin myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevasta suunnitelmasta, joka osaltaan lisäisi rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Tieteentekijöiden liiton pitkäaikainen tavoite on ollut, että tutkimukseen on saatava vakautta. Olemme tehneet siinä vaikuttamistyötä vuosikymmeniä, ja nostaneet viime vuosina esille erityisesti tutkimusrahoitukseen liittyviä ongelmia. Tutkimusrahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja tutkijanuran on oltava nykyistä ennustettavampi.
Tällä hetkellä valtion talousarviossa T&K-toimintaan osoitettava rahoitus on luonteeltaan harkinnanvaraista eikä sillä ole mitään erityisasemaa, kuten lakisääteisillä menoilla. Hallitus voi vaalikauden kehyksessään siten varata T&K-rahoitukseen haluamansa summan. Tieteentekijöille tämä on näyttäytynyt välillä poukkoilevana tiedepolitiikkana, tiederahoituksen laskun uhkana ja jatkuvana tutkimusrahoituksen hakemisena usein muuttuvista lähteistä.
Uusi laki tuo kaivattua pitkäjänteisyyttä tutkimustyöhön
Uuden lain myötä liittomme kauan ajamat tavoitteet toteutuvat suurelta osin. Kuten esityksessä todetaan, valtion T&K-rahoituksen kehityksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys parantaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten mahdollisuuksia panostaa pitkäjänteisemmin korkeatasoiseen tutkimukseen sekä TKI-toiminnan yhteistyön tiivistämiseen yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa.
Korkealaatuinen tutkimus perustuu pitkäjänteiseen työhön. Suomessa on vihdoin ymmärretty poukkoilevan tiederahoituksen välittömät vaikutukset tutkijoiden työhön ja tutkijan urien vetovoimaan sekä Suomen kilpailukykyyn.
Kiitämme tästä erityisesti hallituksen asettamaa parlamentaarista TKI-työryhmää, joka on perehtynyt työssään tiederahoituksen keskeisiin kipupisteisiin ja tehnyt Suomen kannalta oikeita johtopäätöksiä. Työryhmä totesi jo vuosi sitten, että T&K-rahoituslaki turvaisi rahoituksen tason nostamisen ja toisi tosiasiallisen takuun valtion T&K-rahoituksen pitkäjänteisyydelle ja ennustettavuudelle.
Nyt käsillä olevan lakiesityksen mukaan T&K-toiminnan valtuuksien ja määrärahojen määrää lisättäisiin tasaisesti vuosittain. Tällä tarkoitettaisiin sitä, että vuoden 2030 rahoitustasoon vaadittava lisäys jaettaisiin euromääräisesti tasaisesti vuosille 2024–2030. Lisäysuran laskennassa käytettäisiin valtiovarainministeriön vuosien 2024 ja 2028 talousarvioesityksiä varten laatimia talousennusteita. Lisäysten tulisi johtaa siihen, että valtuuksien ja määrärahojen määrä valtion talousarviossa vuonna 2030 vastaisi 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisen T&K-rahoituksen ennakoimattomuus on yksi Suomen TKI-järjestelmän heikkouksista. Valtion rahoituksen osuus yritysten T&K-menoista on Suomessa alle EU- ja OECD-maiden keskiarvojen. TKI-toiminta on pitkäjänteistä ja sen tuotot ovat epävarmoja ja niihin voi liittyä viivettä. Yksityisen sektorin näkökulmasta T&K-toimintaan panostamiseen sisältyy huomattavia riskejä, joita voidaan esityksen mukaan jakaa julkisella T&K-rahoituksella. Yritysten TKI-toiminnan kannustaminen edellyttää julkiselta rahoitukselta uskottavaa näkymää pitkäjänteisestä sitoutumisesta.
Siltarahoitus tukemaan tohtorien liikkuvuutta
TKI-järjestelmää koskevissa arvioinneissa ja raporteissa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden pitkäjänteinen TKI-yhteistyö on tuotu esiin toimintana, jonka rahoitusta tulisi vahvistaa nykyisessä TKI-järjestelmässä. Tieteentekijät näkee tämän tarpeen myös ilmeisenä, sen lisäksi että korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perusrahoitusta on lisättävä.
Tutkijanuraan liittyvien arvioiden mukaan yksityisen sektorin TKI-toiminnan kasvu vaatii nykyistä laajemmin tutkijakoulutettujen osaamista. Tämän osaamisen siirtyminen voi tapahtua vain korkeakoulujen ja yritysten pitkäjänteisen yhteistyön avulla.
Näemme, että on erityisen kiireellistä saada siltarahoitusta, jolla tuetaan tutkijakoulutuksessa olevien ja tohtoreiden (erityisesti ulkomaalaistaustaisten) liikkuvuutta yhteiskunnassamme; erityisesti tukea kaivataan siirtymisessä yrityksiin. Yritysten TKI-toiminnan volyymia saadaan lisättyä nostamalla TKI-tehtävissä työskentelevien osaamistasoa (nyt vain 7,5% tutkijakoulutettuja). Tohtoreita tulisi olla yrityksissä nykyistä enemmän, mutta myös julkisella sektorilla ja kolmannen sektorin tehtävissä.
Suomen Akatemiasta tehty kansainvälinen arviointi suositteli Akatemian tutkimusrahoituksen nostamista. Lisärahoituksella tuettaisiin neljän prosentin T&K-tavoitetta ja se korjaisi myös rahoitettavien hankkeiden liian pientä osuutta hakemuksista. Tieteentekijät näkee, että Suomen Akatemian rahoituksen taso tulee pitää vahvana korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen turvaamiseksi.
TKI-rahoitussuunnitelma ulottumaan vaalikausien yli
Lakiesityksessä todetaan, että tutkimus- ja innovaatioympäristön ennakoitavuus lisää myös sen houkuttelevuutta ulkomaisille korkeasti koulutetuille osaajille. ”Yhteiskunnan kykyyn absorboida muualla maailmassa tuotettua uutta tietoa ja käyttää sitä omassa yhteiskunnassa vaikuttaa oleellisesti koulutustaso. Tutkimusperustainen korkeakoulutuksen määrä ja laatu ovat siinä ensiarvoista.”
Usein unohtuu, että tutkimuspanokset näkyvät suoraan korkeimman opetuksen laadussa ja tulevien ammattilaisten osaamistasossa. Korkeakoulutus perustuu tutkimukseen. Korkeakoulutus on myös tutkimuksen vaikuttavuuden yksi keskeinen elementti.
Tieteentekijät pitää keskeisenä, että TKI-rahoitussuunnitelmasta tulee ylivaalikautinen. Suunnitelman valmistelussa on syytä pitää tiiviisti mukana muun muassa korkeakoulut, tutkimuslaitokset, tutkimusorganisaatiot sekä niiden henkilöstön edustajat ja tärkeää on kuulla laajasti tutkimussektorin asiantuntijoita. Siihen aiotaan kirjata rahoituksen suuntaamisen peruslinjaukset sekä T&K-rahoituksen päälinjaukset.
Pidämme oleellisena, että suunnitelman lähtökohtana pidetään parlamentaarisen TKI-työryhmän laatimia periaatteita. Toivomme siihen konkreettisia toimia, joilla parannetaan tutkijanurien ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. TKI-rahoituslaki toteuttaa pitkäaikaisen edunvalvontatavoitteemme ja sen toimeenpanossa pitää näkyä tutkijanuran vakautta aidosti lisäävät asiat.
Johanna Moisio
HT, Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja
Tieteentekijöiden lausunto valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030