Tieteentekijöiden työuria värittää epävarmuus tulevasta ja jatkuva rahoituksen hakemisen paine. Tieteentekijöiden liiton yhdeksäs koko jäsenistön kattava kysely toteutettiin marraskuussa 2022.
Jäsenkyselyn raportti Peräkkäin, rinnan ja päällekkäin välittää kuvan tieteentekijöiden pirstaleisista työurista. Raportin on laatinut YTT Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta.
– Määräaikaiset työsuhteet ovat tieteentekijöillä edelleen valitettavan yleisiä, vaikka vuoden 2022 jäsenkyselyn mukaan tilanne on kehittynyt hieman parempaan suuntaan. Hieman yli puolella on pysyvä työsuhde, ja määräaikaisten työsuhteiden kesto yliopistoissa on jonkin verran pidentynyt. Kuitenkin määräaikaisten työsuhteiden yleisyys ja jatkuvat rahoitushaut kertovat edelleen tutkijanuriin pinttyneistä ongelmista, varsinkin kun otetaan huomioon se, että liiton jäsenistä 67 % on tohtoreita. Yhä ollaan kaukana Tieteentekijöiden tavoitteesta ja Euroopan komission ehdotuksesta tutkijoiden uudeksi peruskirjaksi, joiden mukaan tavoitteena tulisi olla se, että korkeintaan kolmasosa organisaation tutkijoista olisi määräaikaisessa palvelussuhteessa, Antero Puhakka kertoo.
Määräaikaiset työsuhteet ja epävarmuus tulevasta huolettavat tieteentekijöitä
Jäsenkyselystä selviää, että haitallista työstressiä tieteentekijöille aiheuttavat yleisimmin juuri työsuhteen määräaikaisuus, palvelussuhteen jatkumisen epävarmuus ja rahoituksen hankkiminen. Hälyttävää on, että tutkijoista 49 %, opettajista 52 % ja asiantuntijoista 31 % ilmoitti kokeneensa vastaushetkellä stressiä joko paljon tai erittäin paljon. Vaikka erittäin paljon stressiä kokeneiden määrä on vähentynyt suhteessa edelliseen kyselyyn, erot yliopistojen ja muiden työnantajasektoreiden välillä stressin kokemuksissa ovat revenneet suuremmaksi kuin koskaan. Kun ulkoa asetetaan paineita tutkimuksen tekemiselle, ja samaan aikaan ei ole olemassa työaikaa tutkimukselle, tästä aiheutuu suurta kuormitusta.
– Tutkijanurat kaipaavat vakautta, ja houkuttelevuutta voitaisiin lisätä yksinkertaisesti työoloja ja palkkausta parantamalla. Odotamme TKI-panostuksilta ja tohtorikoulutuspilotista pitkäjänteisyyttä tutkimusrahoitukseen ja tutkijoiden työhön sekä tietysti uusia uramahdollisuuksia tutkijoille yksityisellä sektorilla. Tieteentekijöiden jäsenkyselyiden tulokset ovat toistuneet saman suuntaisina jo vuosia, vaikka ongelmiin olisi selkeät ratkaisut, liiton puheenjohtaja Tero Karjalainen kommentoi.
Kansainväliset tutkijat kohtaavat edelleen kieleen ja kulttuuriin liittyviä ongelmia
Uusimmassa jäsenkyselyssä selvitettiin myös kansainvälisten tutkijoiden kohtaamaa syrjintää ja ongelmia esimerkiksi oleskelulupaprosesseissa. Yleisimpiä ongelmia, joita kansainvälistaustaiset tutkijat kertoivat kohdanneensa, olivat kieleen ja kulttuuriin liittyvät ongelmat sekä toimeentulon epävarmuus. Erityisen huolestuttavaa on, että kyselystä toiseen yli puolet kansainvälistaustaisista tieteentekijöistä on kokenut saaneensa puutteellisesti tietoa työolosuhteista.
Tutkijoiden oleskelulupiin liittyvien ongelmien määrä on pienentynyt jäsenkyselyissä vuosien mittaan, mutta edelleenkin lukema on korkea. Keskimäärin vastaajalle oli myönnetty oleskelulupa neljä kertaa. Muualta kuin EU- ja Eta-maista tulleista tieteentekijöistä 43 % on kokenut ongelmia oleskelulupiinsa liittyen. Peräti 70 % vastanneista pitää oleskelulupien käsittelyä kalliina ja yli puolet (52 %) käsittelyaikoja liian pitkinä.
– Kansainvälisten osaajien houkuttelusta Suomeen puhutaan nyt laajasti. Yhteiskunnassa ja yliopistosektorilla on kuitenkin vielä paljon tekemistä, jotta kansainvälisten tutkijoiden tulo ja asettuminen Suomeen ja suomalaiseen yliopistomaailmaan olisi sujuvampaa, Karjalainen huomauttaa.
Kolmen vuoden välein toteutettavassa Tieteentekijöiden jäsenkyselyssä selvitetään muun muassa jäsenistön koulutusta, palvelussuhteita, palkkausta, apurahalla työskentelyä ja työoloja. Pysyvien kysymysten lisäksi kyselyissä on vaihtelevia teemoja, ja tämän vuoden kyselyssä näitä olivat mm. oleskelulupiin, työyhteisössä tapahtuvaan epäasialliseen kohteluun ja syrjintään sekä työskentelypaikkaan liittyvät kysymykset. Kysely toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sähköisellä kyselylomakkeella, joka täytettiin nimettömänä. Vastauksia saatiin 1076 jäseneltä (16 % jäsenistä).
Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyraportti 2022: Peräkkäin, rinnan ja päällekkäin
Lisätietoja:
Antero Puhakka, YTT, 0400 646 382
Miia Ijäs-Idrobo, erityisasiantuntija, Tieteentekijät
0207 589 622, miia.ijas(at)tieteentekijat.fi