Suomalainen yhteiskunta ja työelämä on perustunut yhteisesti tehtyihin sopimuksiin ja luottamukseen. Työelämän näkökulmasta uusi hallitusohjelma horjuttaa tätä sopimusjärjestelmää. Hallitusohjelman työelämälinjaukset heikentävät yksipuolisesti työttömien, matalapalkkaisten ja määräaikaisten työehtoja ja turvaa. Pahimmillaan hallitusohjelman linjaukset lisäävät epävarmuutta tieteentekijöiden työurilla entisestään.
Tieteentekijät yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa on esittänyt vahvaa kritiikkiä hallituksen työelämäkirjauksista. Viestimme on, että asioista on päästävä yhdessä neuvottelemaan ja sopimaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Yksipuolinen sanelupolitiikka ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.
Suomessa asuvat ulkomaiset tieteentekijät ovat aiheellisesti esittäneet huolensa hallitusohjelmaan kirjatuista oleskelulupien kiristyksistä. Kiristyvä maahanmuuttopolitiikka on ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan ulkomaisen työvoiman tarve on valtava ja kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti. Lue Miia Ijäs-Idrobon blogi.
Hallitusohjelma sisältää lukuisia neuvottelujärjestelmää ja lakko-oikeutta rajoittavia kirjauksia. Vientivetoinen malli lopettaisi sopimisjärjestelmän ja betonoisi matalapalkkaiset alat palkkakuoppaan, joka koskettaisi erityisesti naisvaltaisia aloja. Laittomien työtaisteluiden hyvityssakkojen huomattavan korotuksen kohdistaminen yksipuolisesti työntekijäpuoleen liitoille ja yhdistyksille käytännössä lopettaisi laittomat työtaistelut. Laittomat työtaistelut ovat Suomessa harvinaisia, mutta silloin kun sellaiseen katsotaan olevan tarvetta, olisi kohtuuttoman uhkasakon sijaan tärkeämpää pureutua sen juurisyihin. Uutena asiana hallitus esittää työntekijälle 200 euron henkilökohtaista seuraamusmaksua työtuomioistuimen laittomaksi tuomitseman lakon jatkamisesta. Ehdotus on kohtuuton, sillä lakon aloittaminen on aina liiton tai yhdistyksen tekemä päätös.
Hallitusohjelman heikennykset työsuhteen ehtoihin koskettavat erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä. Määräaikainen työsuhde ilman perustetta lisää työsuhteisen ketjuttamista ja voi kohdistua erityisesti nuorempiin työntekijöihin ja naisiin. Määräaikaiset työsuhteet ovat harmittavan yleisiä yliopistosektorilla ja jo nyt tutkimusrahoitusta käytetään liian helposti määräaikaisuuden perusteena. Jatkossa henkilökohtaiseen irtisanomiseen riittäisi asiallisen ja painavan syyn sijaan ainoastaan asiallinen syy. Kirjaus tuo epävarmuutta ja heikentää työsuhdeturvaa. Etuuksiin ja turvaan liittyvät hallitusohjelmakirjaukset koskettavat myös erityisesti epätyypillisissä ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä. Hallitus esittää muun muassa ansioturvan tason portaittaista ja varsin merkittävää heikentämistä, työttömyysturvan työssäoloehdon pidentämistä 12 kuukauteen ja lomakorvausten jaksottamista. Määräaikaisten osalta nämä voivat tarkoittaa sitä, ettei työssäoloehto täyty ja henkilö jää ilman työttömyysturvaa ja sitä, että työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta. Lue 3.10.2023 julkaistu kannanottomme.
Epävarmuutta ja työsuhdeturvaa heikentää myös lomautusilmoituksen ja siihen liittyvän palkanmaksuajan lyhentäminen seitsemään päivään. Hallituksen ehdotus ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta tulee lisäämään sairaana työskentelyä tai pitkittämään sairaslomia tarpeettomasti, sillä tätä ei sovellettaisi yli viiden päivän sairauspoissaoloihin. Työsuhdetta heikentävillä kirjauksilla heikennetään merkittävästi myös työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua ja mahdollistaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia työpaikoilla. Yhteistoimintalain noudattamista vaaditaan jatkossa vain yli 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä. Yli 90 % suomalaisista työpaikoista on alle 10 työntekijän yrityksiä, eli valtaosassa suomalaisista työpaikoista työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelu heikkenisi. Aitoa vuoropuhelua ja neuvotteluita heikennetään myös lyhentämällä muutosneuvotteluiden aika puoleen.
Vanhempainvapaan 16 päivän korotuksen ja lapsikorotuksen poisto heikentää puolestaan lapsiperheiden toimeentuloa. Isoja merkittäviä työelämään vaikuttavia muutosesityksiä ovat aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen vuonna 2024.
Suomalainen yhteiskunta on ylivelkaantunut ja tarvitsee vakautta ja työllisyyden kasvua, mutta hallituksen keinovalikoima ei tätä ongelmaa ratkaise. Se päinvastoin rankaisee tahtomattaan epätyypillisissä ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä ja luo epävakautta työmarkkinoille. Iso osa tutkijoiden työsuhteista on epätyypillisiä, pirstaleisia ja katkonaisia.
Organisaatioiden tärkein voimavara nyt ja tulevaisuudessa on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Vaikuttamistyömme koko Akavayhteisön voimin paremman ja laadukkaamman työelämän turvaamiseksi jatkuu.
Tutustu Tieteentekijöiden linjauksiin tästä.
Nina Hahtela
Kirjoittaja on Tieteentekijöiden liiton erityisasiantuntija.