Koronapandemia on vaikuttanut laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Monilla työpaikoilla on jouduttu turvautumaan erityisjärjestelyihin ja työntekijöitä on jouduttu lomauttamaan, koska työskentelyolosuhteet ovat muuttuneet radikaalisti. Yliopistot ovat kuitenkin toimineet koko kevään lähes normaalisti ja vain vähän opetusta on jouduttu perumaan.
Korkeakouluissa työt ovat jatkuneet ja työntekijät ovat pääsääntöisesti voineet työskennellä työsuunnitelmiensa mukaisesti. Tieteentekijöiden viikolla 19 tekemän kyselyn tulosten ennakkotietojen mukaan valtaosa jäsenistöstä on pystynyt työskentelemään kevään aikana lähes tavanomaiseen tapaan, vaikka tiettyjen alojen tutkimuksen teossa on koettu hankaluutta. Noin neljänneksellä jäsenistöstä työmäärä on jopa kasvanut aikaisemmasta.
Kevään poikkeusolosuhteista johtuen yliopistoilla on ilmennyt halukkuutta tarjota opetusta myös kesällä. Yliopistojen halu löytää ratkaisuja ja tarjota joustoa opiskelijoille on myönteinen asia. Opetuksen järjestäminen kesällä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Opetuksen sijoittamisesta poikkeukselliselle ajalle on ensinnäkin sovittu Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa siten, että opetusta voi sijoittaa esimerkiksi kesän ajalle vain työntekijän suostumuksella.
7 § Opetuksen sijoittaminen poikkeuksellisesti
Milloin yliopisto on päättänyt erityisistä lukuvuoden opetuskausista, opetusta voidaan sijoittaa sen ulkopuoliseen aikaan vain työntekijän suostumuksella.
Monella opettajalla ja tutkijalla on varmasti halukkuutta sopia työnantajan kanssa kesäajan opetuksesta. Tällöin kuitenkin on huomattava, että yliopistojen työsuunnitelmat on laadittu jo viime vuoden elokuussa. Työsuunnitelmassa määritellään työntekijän koko vuoden työtehtävät. Jos työsuunnitelman työtunnit ovat täynnä, ei työnantaja voi lisätä työsuunnitelmaan uusia tehtäviä, kuten lisää opetusta. Mikäli työsuunnitelma on ns. ”täynnä”, on lisäopetuksesta maksettava erillinen korvaus työehtosopimuksen mukaisella tavalla.
8 § Työsuunnitelman ulkopuolinen opetus
Jos henkilö suostumuksensa mukaisesti antaa yksikön määräämää opetusta enemmän kuin mitä hänelle työsuunnitelman mukaan kuuluu, maksetaan tästä opetuksesta eri korvaus. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla henkilön vuosipalkka luvulla 1600.
Vaikka lisäopetuksen järjestäminen on hyvä pyrkimys, on muistettava, että suurella osalla opetus- ja tutkimushenkilökunnasta vuoden työ- ja opetusmäärät ovat jo työsuunnitelmien mukaisesti täyttyneet ilman kesäopetusta. Turhan moni työntekijä työskentelee normaaliaikanakin reilusti yli vuosityöaikansa (1612 tuntia). Työntekijöiden työmäärissä on myös poikkeusaikana huomioitava työturvallisuuslain näkökulmat, kuten työhyvinvointi ja työntekijöiden liiallisen kuormittumisen estäminen. Ilman lisäresursseja ei opetusta voida järjestää juurikaan nykyistä enempää.
Kesäkuukausina opetus- ja tutkimushenkilökunta on yleensä pystynyt keskittymään tutkimuksen tekemiseen. Mikäli kesäaikaan lisätään opetusta, on siis lisäksi varmistettava, ettei mahdollisuus tutkimuksen tekemiseen vaarannu. Yliopistojen oma slogan kuuluu ”Kaikki opettavat, kaikki tutkivat”. Tästä tulee myös pitää kiinni.
Katso myös järjestöjen yhteinen tiedote: Korkeakoulut valmiita tukemaan yhteiskunnan jälleenrakennusta vastuullisesti ja laadusta tinkimättä