Nuorempien tutkijoiden eurooppalaisen kattojärjestön Eurodocin (The European Council of Doctoral Candidates and Junior Researchers) vuosittainen konferenssi järjestettiin Uppsalassa 7.–8. kesäkuuta. Konferenssin keskiössä oli akateemisen työn vastuullisuus ja kestävä tulevaisuus erityisesti nuorempien tutkijoiden näkökulmasta.
Paneelikeskusteluiden aiheina olivat muun muassa nuorempien tutkijoiden työskentelyolosuhteet, tohtorikoulutuksen ajankohtaiset tarpeet niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, sekä psykososiaalinen kuormitus ja hyvinvoinnin haasteet akateemisessa työssä ja ympäristössä.
Esimerkkinä hyvistä käytänteistä nousi esiin ruotsalainen tohtorikoulutusjärjestelmä, joka takaa väitöskirjatutkijoille samanaikaisesti sekä opiskelijan statuksen ja oikeudet, myös koko väitöskirjahankkeen ajaksi turvatun työsuhteen ja palkkauksen. Ruotsissa väitöskirjatutkijan opiskelijuus ja ammattimaisuus työsuhteessa toteutuvat yhtäaikaisesti ilman ristiriitaa. Sen sijaan ongelmina länsinaapurissa koetaan postdocien kokema työn epävarmuus ja sosiaaliturvan aukot, sekä ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden erityiset huolet kiristyvän maahanmuuttopolitiikan ja akateemisen silpputyön yhdistelmässä. Tutustumisen arvoinen on kansainvälisten tutkijoiden erilaisia tilanteita Ruotsissa avaava raportti The Aliens in Academia (2022).
Ukrainan tilanne Venäjän hyökkäyksen alla oli vahvasti esillä konferenssissa. Yksi paneeleista omistettiin aiheelle, miten Ukrainan korkeakoulu- ja tutkimussektori voi toipua ja tukea koko yhteiskuntaa jälleenrakennuksessa. Oleksandr Berezko (Lviv Polytechnic National University, Eurodoc puheenjohtaja 2022–2023) korosti heti alussa, että sota on tragedia, mutta samalla se tarjoaa ennennäkemättömän mahdollisuuden uudistaa maan koulutusjärjestelmää ja tutkimussektoria irtaantumaan viimeisistäkin neuvostoajan jähmeistä perinteistä.
Anna Pavelieva (National University ”Yuri Kondratyuk Poltava Polytechnic”) avasi kokonaisuutta, miten Ukrainan korkeakouluissa on pyritty sopeutumaan sodan oloihin. Miehitettyjen alueiden oppilaitoksia on uudelleen sijoitettu ja niiden opiskelijat ja henkilökunta on pyritty kohtaamaan kokonaisvaltaisesti, muun muassa psykologiseen ja opiskelun tukeen panostaen. Kansainvälinen yhteistyö on koettu tärkeäksi, kun esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelmat ovat tarjonneet niin opiskelijoille kuin korkeakoulujen henkilöstölle mahdollisuuden hengähtää hetkeksi ja keskittyä opintoihin tai opettamiseen poissa sodan keskeltä. Toisaalta digitaalinen ja etänä toteutettu yhteistyö on luonut mahdollisuuden vuorovaikutukselle muiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa sodan keskellä. Etäopiskelun järjestäminen viime talven energia- ja sähkökriisin keskellä, kun sähköä saattoi olla käytettävissä vain pari tuntia päivässä, oli kuitenkin erityisen haastavaa.
Ruotsiin perheensä kanssa siirtynyt tutkija ja yrittäjä Mykhailo Guzyk (Karolinska Institutet) korosti puheenvuorossaan, että hän haluaa auttaa maataan osaamisensa ja tutkimustyönsä kautta, ja siinä asemassa – sekä neljän pienen lapsen isänä – hän koki välttämättömäksi siirtyä laajamittaisen sodan alettua pois Ukrainasta, sillä Ukrainassa syvälliselle tutkimustyölle on juuri nyt mahdotonta järjestää riittävää rahoitusta tai aikaa.
Kansainvälisesti tunnettu ilmastotutkija Svitlana Krakovska (Ukrainian Hydrometeorological Institute) korosti, että niin sota kuin ilmastonmuutos vaativat voimakkaita toimia ja kansainvälistä yhteistyötä, eikä meillä ei ole aikaa odottaa sodan päättymistä. Avun ja yhteistyön tulee tavoittaa ukrainalaiset nyt. Toimet Ukrainan toipumiseksi ja jälleenrakentamiseksi on aloitettava nyt. Samalla ilmastonmuutoksen vastaisia toimia tulee edistää nyt.
Eurodocin vuosikokouksessa 9.–10.6.2023 uudeksi puheenjohtajaksi (2023–2024) valittiin Sebastian Dahle Sloveniasta. Eurodoc jatkaa vaikuttamistyötään nuorempien tutkijoiden vakaampien työskentelyolosuhteiden ja urakehityksen puolesta eurooppalaisella tasolla. Keskeisiä näkökulmia tohtorikoulutuksen laadun ja relevanssin lisäksi ovat muun muassa avoimen tieteen kehitys sekä vastuullinen tutkijanarviointi. Lisäksi eurooppalaisella tasolla, myös Eurodocin näkökulmasta, on tärkeätä korostaa akateemisen vapauden merkitystä demokratialle ja yhteiskunnalle laajasti.
Miia Ijäs-Idrobo
Miia keskittyy työssään Tieteentekijöiden erityisasiantuntijana korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan, tutkijoiden liikkuvuuteen sekä nuorempien tutkijoiden ja apurahalla työskentelevien erityiskysymyksiin. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja on aiemmin työskennellyt tutkijana ja yliopistonlehtorina, työsuhteessa ja apurahalla. Liikkuvuutta Miia on harjoittanut sekä kansainvälisesti että sektoreiden välillä.