Erimielisyydet työpaikalla tai työsuhteessa – kuka neuvottelee ja kenen kanssa?

Työnantajan ja työntekijän välillä syntyy toisinaan erimielisyyttä esimerkiksi sen suhteen, tulisiko työntekijän työtehtävää hoitaa toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella vai määräaikaisella työsopimuksella. Kun työsuhteessa syntyy ongelmia, niistä neuvotellaan. Neuvotteleminen tapahtuu yleensä hyvässä hengessä eikä tarkoita samaa asiaa kuin riiteleminen. Mutta kuka neuvottelee ja kenen kanssa?

Tätä varten on sovittu yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa neuvottelujärjestys, joka löytyy 1 luvun 13 §:stä. Neuvottelujärjestys tarkoittaa sovittua tapaa hoitaa työelämän ongelmatilanteet.

Käytännössä ensimmäiseksi asia yritetään ratkaista työpaikalla. Jos siellä ei löydetä ratkaisua, työehtosopimuspuolet JUKO (neuvottelujärjestö) ja Sivista (työnantajajärjestö, johon yliopistot ovat järjestäytyneet) jatkavat neuvotteluita liittotasolla. Lopulta asia voi päätyä aina työtuomioistuimeen saakka. Työehtosopimuksessa sovittu neuvottelumekanismi tarjoaa järjestäytyneille työntekijöille käräjäoikeutta kustannustehokkaamman riidaratkaisumekanismin.

Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet voivat liittyä esimerkiksi työaikaan, sairausajan palkkaan, määräaikaisuuden perusteisiin tai muuhun työehtosopimuksen määräykseen. Erimielisyys voi koskea myös irtisanomista, lomautusta tai muuta lainsäädännössä säädettyä oikeutta. Jos erimielisyys koskee työehtosopimusmääräyksen tulkintaa, se ratkaistaan viime kädessä työtuomioistuimessa. Jos kyseessä on lainsäädäntöön liittyvä oikeus, se voidaan viedä käräjäoikeuteen.

Vaikka työsuhteen ehdoista voi ja kannattaakin neuvotella työnantajan kanssa vapaamuotoisesti, neuvottelujärjestystä on noudatettava erityisesti työehtosopimusta koskevassa erimielisyydessä. Ellei näin ole tehty, työtuomioistuin ei ota kannetta tutkittavakseen. Neuvottelujärjestystä noudatetaan kuitenkin kaikissa työelämän riitatilanteissa, koska sen ensisijainen tavoite on kaikissa riidoissa sama: asian ratkaiseminen osapuolten kesken ja mahdollisimman nopeasti.

Millainen on neuvottelujärjestys?

Neuvottelujärjestys etenee seuraavasti:

1. työntekijä ja esimies
2. luottamusmies ja työnantajan edustaja
3. JUKO (yhteistyössä työntekijän liiton edustajan kanssa) ja Sivista
4. Työtuomioistuin / käräjäoikeus

Neuvottelut työpaikalla eli paikallisneuvottelut

Lähtökohta työpaikkojen erimielisyyksien ratkomisessa pitäisi aina olla, että ne saataisiin selvitettyä työpaikalla. Mitä paremmat neuvotteluvälit luottamusmiehellä ja työnantajalla on, sen helpommin asia yleensä ratkeaa. Siksi on hyvä, että luottamusmiehet ja työnantaja tekevät tiivistä yhteistyötä ja tapaavat säännöllisesti.

1.

Ensimmäinen askel on se, että työntekijä ottaa yhteyttä omaan esimieheensä. Ennen sitä työntekijä voi pyytää luottamusmiehen ja oman liittonsa kantaa ja neuvoa asiaan. Neuvottelu esimiehen kanssa tarkoittaa käytännössä yksinkertaisesti keskustelua siitä, olisiko työntekijän kokemalle ongelmalle olemassa ratkaisua. Määräaikaisuusasioissa työntekijä voi esimerkiksi pyytää työsuhteensa vakinaistamista esimieheltä.
Jos asia ei ratkea ja työntekijä ja työnantaja eivät pääse yhteisymmärrykseen tai jos työntekijä ei saa vastausta esimieheltään, liiton jäsen saa neuvotteluapua luottamusmieheltä. Jos työpaikalle ei ole valittu luottamusmiestä, työntekijä voi ottaa yhteyttä omaan liittoonsa.

2.

Jos työntekijä ja työnantaja eivät pääse yhteisymmärrykseen, luottamusmies tulee mukaan asian selvittelyyn. Luottamusmies käynnistää niin sanotut paikallisneuvottelut, joissa hän neuvottelee asiasta työnantajan edustajan kanssa. Luottamusmies myös informoi työntekijän liittoa asiassa. Työntekijä ei itse ole tässä vaiheessa neuvotteluissa mukana, mutta hänellä on aina valta missä hyvänsä vaiheessa pysäyttää neuvottelut.

Erimielisyyksien selvittelyssä on tärkeää, että osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, mistä ollaan erimielisiä. Tämän jälkeen voidaan kuulla molempien perustelut näkemyksilleen, edetä neuvottelujärjestyksen mukaisesti ja yrittää löytää asiaan ratkaisu. Jos neuvottelut yrityksistä huolimatta epäonnistuvat, kiistasta voidaan laatia erimielisyysmuistio, joka toimitetaan liittoon ja JUKOn neuvottelupäällikölle. Muistioon kirjataan erimielisyyden kohteena oleva asia ja kummankin osapuolen perustellut kannat.

Neuvottelujen tavoite ei koskaan ole erimielisyysmuistio, vaan sopimus, jolla kiista saadaan ratkaistua. Tällainen sopimus voi olla muun muassa työntekijän vakinaistaminen. Juuri työpaikan osapuolilla, eli työntekijällä ja työnantajan edustajalla, on paras tieto ja asiantuntemus omassa asiassaan. Kun riidat pitkittyvät, ne myös mutkistuvat. Joskus erimielisyyden ajaminen loppuun asti on kuitenkin välttämätöntä.

Liittotason neuvottelut

Jos erimielisyyttä ei saada ratkaistua paikallisella tasolla, tapaus tulee käsiteltäväksi liittotasolle JUKOn ja Sivistan välille. Ennen neuvotteluiden aloittamista asia käydään JUKOn ja työntekijän ammattiliiton edustajien kanssa yksityiskohtaisesti läpi ja samalla arvioidaan mikä asiassa on oikea etenemistapa.

Jos keskusneuvottelut päätetään aloittaa, JUKO lähettää Sivistan edustajille keskusneuvottelupyynnön. Kun Sivistan on vastaanottanut pyynnön, osapuolet sopivat ensimmäinen tapaamisen, jossa asia esitellään ja käydään läpi faktat. Samalla kartoitetaan asiat, joista ollaan yksimielisiä ja erimielisiä.

Keskustason neuvotteluissa pyydetään tarvittaessa lisäselvitystä paikalliselta tasolta. Neuvottelutapaamisia järjestetään tavallisesti kahdesta neljään kertaan. Neuvottelu voivat päättyä joko sovintosopimukseen tai ne voivat jäädä erimieliseksi. Jos riitaa ei saada ratkaistua myöskään liittojen välisessä neuvottelussa, siitä laaditaan liittojen välinen erimielisyysmuistio (pöytäkirja), jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat.

Tuomioistuinkäsittely

Asian käsittely tuomioistuimessa ei varsinaisesti ole enää osa neuvottelujärjestystä. Tässä tapauksessa neuvottelut ovat kaikilla tasoilla epäonnistuneet ja ratkaisua joudutaan hakemaan tuomioistuimen päätöksellä. Tässä tapauksessa erimielisyyden päättää joku muu taho kuin riidan osapuolet, ja tämä on harvoin hyvä tapa ratkaista työelämän ongelmatapauksia. Toki vielä silloinkin on mahdollista sopia kiista osapuolten kesken, mutta käytännössä se on usein liian myöhäistä.

Onneksi asia useimmiten kuitenkin ratkeaa sovinnollisesti eikä tuomioistuinkäsittelyä tarvita.

Katja Aho

 

VT, lakimies Katja Aho on
yliopistosektorin neuvottelupäällikkö
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä

 

 

#mikseivakituinen #whynotpermanent

Miksei vakituinen?