Tieteentekijöiden vuoden 2021 pääedunvalvontateema on tutkijan urat ja niiden vetovoima. Tutkijan urat yliopistoissa ovat silppuisia, ja samaan aikaan tohtoreita kaivataan muille yhteiskunnan sektoreille.
Suomi on asettanut tavoitteeksi nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yksi keino tutkimusintensiteetin nostamisessa on hyödyntää tohtoreiden osaamista niin T&K-tehtävissä kuin muissa asiantuntijatehtävissä aiempaa laajemmin. Tieteentekijöiden mielestä tämä on tärkeää myös siksi, että tutkittua tietoa hyödynnetään monipuolisemmin. Tohtoreita tarvitaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisäksi yrityksissä, julkisella ja kolmannella sektorilla. Tieteentekijät tietävät tämän, sillä viime vuonna pelkästään järjestöissä työskentelevien jäsentemme määrä moninkertaistui. Työurat ovat muuttumassa yhä monipuolisemmiksi ja liikkuvuus sektoreiden välillä on arkipäivää.
Keväällä 2021 tutkijan urat nousivat korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa esille monella eri tapaa. EU-puheenjohtajamaa Portugali käsitteli eurooppalaisella tasolla tutkijan ura -kysymyksiä, ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkijanura -työryhmän esitykset tohtoreiden työurien kehittämiseksi valmistuivat tällä viikolla. Talvella tehdyn Tieteentekijöiden nuorten tutkijoiden kyselyn tulokset ovat olleet myös kovassa käytössä koko kevään, raportti analyyseineen valmistuu loppukesästä.
Työurat ovat muuttumassa yhä monipuolisemmiksi ja liikkuvuus sektoreiden välillä on arkipäivää.
Yliopistojen työehtosopimusten alaisessa työryhmässä työmarkkinaosapuolet pohtivat paraikaa yliopistolaisten eri uramalleja ja niiden vaikutusta määräaikaisiin työsuhteisiin. Tätä työtä varten liiton hallitus päätti kesäkuun kokouksessa Tieteentekijöiden suosituksista tieteentekijöiden työurien kehittämiseksi yliopistoissa ja määräaikaisuuksien vähentämiseksi. Näiden suositusten osalta pidän lukijat vielä jännityksessä, sillä julkaisemme ne alkusyksynä satelliittitapahtumamme alla. Järjestämme nimittäin upean usean paikkakunnan satelliittitapahtuman ”Tuhansien urapolkujen tohtorit” 2. syyskuuta – tarkoituksena jatkaa keskustelua siitä mihin OKM:n tutkijanuraraporttikin pureutuu: millaiset valinnat voivat johtaa erilaisille tohtoriurille? Miten tehdään tutkijanurista vetovoimaisia ja mitä nuoret tutkijat ajattelevat tulevaisuudestaan?
Mielestämme ei riitä, että ministeriön työryhmässä eri sidosryhmät keskustelevat tieteentekijöiden työurista, meille on tärkeää, että (tulevat) tohtorit itse osallistuvat tähän keskusteluun. Uutta tietoa keskusteluun saamme juuri nuorten tutkijoiden kyselystä, jossa pureuduttiin tällä kertaa myös siihen, miten väitöskirjatutkijat ja hiljattain väitelleet näkevät yliopistourat, mutta toisaalta myös työelämän mahdollisuudet muualla.
OKM:n tutkijanurakysymyksiä käsitelleen työryhmän loppuraportti antaa katsauksen tohtorikoulutukseen ja tutkijanurien suuntiin. Raportista tuli ministeriön tapaan hyvin tiivis, mikä johtaa siihen, että moni tärkeä asia on mainittu hyvin suppeasti. Myös kansainvälinen vertailu on kapea, vaikkakin olemme tyytyväisiä siihen, miten hyvin Ruotsin erilainen työsuhdemalli tulee raportissa esille: tohtorin tutkinto suoritetaan aina työsuhteessa joko yliopistoon tai ulkoiseen työnantajaan. Työryhmällä oli käytössä Tieteentekijöiden aiempi kysely nuorille tutkijoille ”Hullun hommaa” sekä juuri valmistuneen kyselyn päätulokset. Niiden pohjalta työryhmä olisi voinut tehdä vielä vahvempia toimenpide-esityksiä tutkimustyön rahoituksesta, uraohjauksesta ja nuorten tutkijoiden tuesta, mutta uskon, että näitä asioita voimme edistää yhteistyössä yliopistojen kanssa.
Keskustelu työurista jatkuu Tuhansien urapolkujen tohtorit -tapahtumassa
Toin esille työryhmän työssä sitä, miten nopeasti ja erityisesti tietyillä tieteenaloilla väitöskirjatutkijoiden monikielinen ja kansainvälinen tausta haastaa tohtoreiden siirtymisen esimerkiksi yrityksiin ja julkiselle sektorille. Työryhmä päättikin suositella, että yliopistot tukevat ulkomaalaisten tutkijoiden integraatiota mm. kieliopinnoilla. Tarkka lukija huomaa myös, että OKM:n työryhmä käyttää raportissa systemaattisesti nimikettä väitöskirjatutkija. Tieteentekijöille tämä on tärkeä asia, sillä kuten tiedämme, tutkijan uraportailla jokainen porras on tutkimustyön ammattilaisen uraporras.
Keskustelu tohtoreiden ja tutkijoiden urista jatkuu siis syksyllä satelliittitapahtumassamme. Siellä voimme pohtia yhdessä, miten tutkijankoulutusta tulisi kehittää eteenpäin niin, että se tukisi tohtoreiden yhä monipuolisempia uria, joista onkin jo paljon upeita esimerkkejä.
Johanna Moisio,
Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja ja tohtori, joka on työskennellyt sekä valtiolla että järjestösektorilla. Johanna aikoo kesäloman aikana rentoutua ratsastamalla hevosellaan pelloilla ja metsissä.
Tohtorit yhteiskuntaa uudistamassa –monipuolistuvat tutkijanurat
Tuhansien urapolkujen tohtorit -satelliittitapahtuma 2.9.2021