Tohtorikoulutuspilotti voi tuoda kaivattua vahvistusta tutkijanuran houkuttelevuuteen, kun yhä useampi väitöskirja tehdään pilotin myötä työsuhteessa. Pilotti on koko yliopistoyhteisön yhteinen ponnistus, Tieteentekijät muistuttaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tiedottanut 7.2.2024 tohtorikoulutuspilotin rahoituksen kohdentamisesta. 225 miljoonan euron rahoituksella vahvistetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan osaamispohjaa, koska T&K-rahoituksen merkittävä kasvattaminen lisää tarvetta korkealle osaamiselle. Samalla tohtorikoulutuksessa on mahdollisuus pilotoida uusia käytänteitä, sillä kuten Tieteentekijöiden kyselyt nuoremmille tutkijoille osoittavat, tohtorikoulutuksessa on paljon kehitettävää. Rahoituspäätökset jakautuvat Suomen Akatemian lippulaivaohjelman alojen ja muiden yliopistojen muodostamien konsortioiden kesken, ja uusia väitöskirjatutkijoita palkataan lähes kaikissa yliopistoissa.
Tutkijoiden ja tieteentekemisen edunvalvontajärjestö Tieteentekijät pitää tärkeänä, että pilotit pääsevät käynnistymään aikataulussa, ja nyt itse työ alkaa yliopistoissa. Tieteentekijät kiittää hallitusta ja opetus- ja kulttuuriministeriötä pilotin käynnistymisestä ja toivoo, että koko yliopisto- ja tiedeyhteisö sitoutuu tukemaan sen onnistumista.
– Olemme nähneet tärkeäksi, että tutkijakoulutuksen saaneiden siirtymistä myös korkeakoulusektorin ulkopuolelle tuetaan aiempaa vahvemmin. Ilman tutkijakoulutettujen työtä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, emme saa Suomen osaamiseen perustuvaa kansantaloutta saavuttamaan kunnianhimoisia T&K-tavoitteita, toteaa Tieteentekijöiden puheenjohtaja Tero Karjalainen.
Nuorempien tutkijoiden eurooppalainen edunvalvontajärjestö Eurodoc (2023) on linjannut, että väitöskirjatutkimuksen rahoitus pitää varmistaa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Väitöskirjatutkijat ovat tutkimustyön ammattilaisia, ja myös tutkimustyötä tulisi tehdä pääasiassa työsuhteessa. Pilotilla otetaan tärkeä askel kohti näitä tavoitteita, joita Tieteentekijätkin on kannattanut.
Pilotin rahoituksesta osa on mahdollista käyttää myös ohjauksen vahvistamiseen, mikä on tervetullut panostus. Tieteentekijöiden kyselytutkimusten (mm. Uravaihtoehtojen risteyksessä. Tieteentekijöiden kysely nuoremmille tutkijoille 2020–2021) mukaan liian moni väitöskirjatutkija jää työnsä kanssa yksin, ohjauksessa on puutteita ja valtaosa joutuu käyttämään tutkimuksen rinnalla liikaa aikaa oman palkkarahan etsimiseen eri tutkimusrahoituslähteistä. Tieteentekijät pitää tärkeänä, että väitöskirjatutkimuksen alkaessa väitöskirjatutkijalla on varmuus koko työn rahoituksesta.
– Toivomme, että uudet väitöskirjatutkijoiden paikat herättävät kiinnostusta ja yliopistot saavat tehtäviin paljon hyviä hakemuksia. Tieteellisen ohjauksen lisäksi on tärkeää huolehtia myös uusien työntekijöiden perehdyttämisestä tehtäviinsä ja akateemiseen työelämään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden riittävään perehdytykseen ja tärkeiden verkostojen luomiseen jo tutkimuksen varhaisessa vaiheessa, Karjalainen toteaa.
Tieteentekijät on koonnut nuoremmille tutkijoille ja väitöskirjojen ohjaajille hyödyllistä tietoa verkkosivuilleen. Tutustu esimerkiksi linjauksiimme nuorempien tutkijoiden työskentelyn ja hyvinvoinnin tueksi sekä väitöskirjojen ohjauksen pelisääntöihin, jotka tukevat hyvän ohjaussuhteen muodostumista. Materiaalit ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja FT Tero Karjalainen
Toiminnanjohtaja HT Johanna Moisio, p. 0207 589 612
Molempien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)tieteentekijat.fi