Tutkijan pääasiallinen tehtävä ei voi olla rahoituksen hakeminen, toteaa liiton uusi puheenjohtaja Tero Karjalainen.
Tieteentekijöiden liiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu filosofian tohtori Tero Karjalainen. Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen johtajana työskentelevällä Karjalaisella on monipuolinen tieteentekijätausta yliopistollisesta tutkimuksesta, opetuksesta, hallinnosta ja johtamisesta. Liitossa hän on vaikuttanut varapuheenjohtajana vuosina 2007–2008 ja 2019–2022.
Kaksivuotisen kautensa tavoitteiksi hän nimeää tieteen tekemisen pitkäjänteisten resurssien turvaamisen ja siihen kytkeytyvän työhyvinvoinnin parantamisen. Pätkätyösuhteet, jatkuva rahoituksen hakeminen, poukkoileva tiederahoitus ja sumeat uranäkymät nakertavat työhyvinvointia ja tiedeuran mielekkyyttä Suomessa.
”Tiede ja korkeakoulutus tarvitsevat riittävät, pitkäjänteiset, ennustettavat resurssit ja tieteentekijät houkuttelevat työurat. Ei tutkijan pääasiallinen työ voi olla jatkuva rahoituksen hakeminen.”
Työhyvinvoinnin kytkeminen yliopistojen rahoitukseen
Karjalainen katsoo, että jos yliopistot ja ohjaava ministeriö sitoutuisivat tieteentekijöihin samalla antaumuksella kuin tieteentekijät sitoutuvat tieteeseen ja koulutukseen, se lisäisi tieteen laatua ja kestävyyttä. Hänen reseptinsä tilanteen kohentamiseen on se, että Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen kytketään väkevämmin Korkeakouluvisio 2030, jonka mukaan korkeakouluista tulee Suomen parhaita työpaikkoja.
Karjalainen heittää samalla haasteen tiedekentän työnantajille: ”Kilvoitelkaa parhaista tekijöistä hyvällä henkilöstöpolitiikalla!”
Käytännössä hyvä työnantajapolitiikka tarkoittaa hänen mielestään sitä, että tarjolla on vakaampia näkymiä työn tulevaisuudesta, säällisen pituisia määräaikaisia työsopimuksia, enemmän toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, mahdollisuutta keskittyä ydintehtäviin ja kiinnostavia urapolkuja. Toteutukseen tarvitaan myös yliopistojen perusrahoituksen lisäämistä.
”Ilman tieteentekijöitä ei ole tiedettä eikä korkealaatuista koulutusta. Tieteentekijät ansaitsevat reilun työelämän”, hän painottaa.
Varapuheenjohtajistoon uusi kasvo
Tieteetekijöiden liiton toisena varapuheenjohtajana jatkaa yhteiskuntatieteiden tohtori Sanni Tiitinen, joka työskentelee vanhempana tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Toiseksi varapuheenjohtajaksi nousee Pauli Väisänen, Oulun yliopistossa väitöstään viimeistelevä avaruusfyysikko. Väisänen on ollut liiton hallituksessa vuodesta 2020 ja Nuorempien tutkijoiden työryhmän puheenjohtajana vuodesta 2021.
Puheenjohtajiston valinnasta päätti 12.11. koolla ollut Tieteentekijöiden syysliittokokous. Kaksivuotinen kausi alkaa tammikuussa 2023.
Liittokokous päätti myös ensi vuoden hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä vaalivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi liittokokous hyväksyi ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion, jäsenmaksun ja sen kantotavan sekä sääntöihin tehtävät muutokset.
Tieteentekijöiden hallituksen jäsenet 2023 (suluissa henkilökohtainen varajäsen)
Laura Kortesoja HYT (Tommi Mäklin HYT)
Juha Ylisalo TYT (Anna Karhu TYT)
Matti Leppäniemi JYTTE (Johanna Turunen JYTTE)
Liisa Ahlava TATTE (Jaana Virta TATTE)
Marko Helenius 3T (Jorma Laaksonen ATTE)
Jussi Hyvärinen INA (Kirsi Heino INA)
Hanna Lempinen LATI (Anna Törnroos-Remes FFÅA)
Meri Jalonen SATY (Ville Kellokumpu OUTI)