Pääministeri Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikka on herättänyt paljon keskustelua aina hallitusohjelman julkistamisesta saakka kesällä 2023. Tieteentekijät on säännönmukaisesti ja aktiivisesti vastustanut esitettyjä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, sillä ne haastavat maassamme toimivien kansainvälisten osaajien asemaa. Maahanmuuton kiristykset myös olennaisesti heikentävät Suomen houkuttelevuutta potentiaalisten uusien tulijoiden silmissä.
Työperusteiset oleskeluluvat
Kenties eniten julkista keskustelua on herättänyt pian eduskunnan suureen saliin etenevä hallituksen esitys lisätä työperusteisiin oleskelulupiin niin kutsuttu 3/6 kuukauden sääntö, jonka mukaan työnsä menettänyt ulkomaalaistaustainen henkilö menettäisi oleskelulupansa, ellei työllisty uudelleen kolmen tai erityisosaajien kohdalla kuuden kuukauden kuluessa. Kyseisen lain piti alun perin tulla voimaan jo huhtikuun alussa, mutta prosessi on hidastunut eikä hallituksen esitystä olla vielä hyväksytty eduskunnassa. (Ks. esim. Yle 27.3.2025.)
Kyseinen sääntö herättää paljon epävarmuutta ja epäselvyyttä, keitä se tulee koskemaan. Haluankin muistuttaa, että kyseinen sääntö on sidottu nimenomaan työperusteisiin oleskelulupiin, eikä sellaisenaan koske tutkijoita sikäli kuin tutkija on Suomessa tutkijan oleskeluluvalla, eikä jollain muulla työperusteisellä oleskeluluvalla. Kyseinen 3/6 kuukauden sääntö voi kuitenkin jatkossa koskea etenkin yksityisellä sektorilla työsuhteessa työskenteleviä tutkijoita.
Kansalaisuus ja pysyvät oleskeluluvat
Muita, myös tutkijoita koskevia muutoksia ja merkittäviä kiristyksiä sen sijaan sisältyy kansalaisuutta sekä pysyviä oleskelulupia koskevaan uuteen sääntelyyn. Sekä pysyvien oleskelulupien että kansalaistamisen kriteerejä ollaan tiukentamassa aiemmasta muun muassa asumisaikaa pidentämällä.
Molempiin hallitus esittää myös tiukkaa toimeentuloedellytystä siten, että hakija ei olisi saanut turvautua työttömyys- tai toimeentulotukeen edeltävän kahden vuoden aikana kuin korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Ehdotetun toimeentuloedellytyksen muotoilu on ehdottomasti haitallinen tutkijoille, joiden työtä rasittavat yhtäältä määräaikaisuus ja sirpaleisuus, ja toisaalta erilaisten rekrytointi- ja hakuprosessien pitkä kesto.
Nämä tekijät yhdessä pidentävät mahdollisen tutkijan kohtaaman työttömyysjakson helposti useamman kuukauden mittaiseksi. Näin siitä huolimatta, että tutkijan osaaminen olisi juuri sitä, mitä työelämässä ja yhteiskunnassa laajalti tarvitaan.
Tieteentekijöiden lausunnoissa olemme kritisoineet hallituksen esitysten ideologista asetelmaa siitä, että kotoutuminen nähdään ehtona kansalaistamiselle tai pysyvälle oleskeluluvalle, eikä niin päin, että Suomessa oleskelun ja asumisen pysyvyys nähtäisiin keinona kotoutumiselle. Huolimatta siitä, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka herättää laajalti kritiikkiä muun muassa työmarkkinajärjestöissä, olimme yllättäen ainut ammattiyhdistys, joka jätti lausunnon hallituksen esitykseen koskien kansalaistamisen kriteerien tiukentamista tämän vuoden alussa.
Tämä osoittaa, että Tieteentekijöille maahanmuuttopolitiikka ja kansainvälisten jäsentemme asiat ovat tärkeitä edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan kohteita. Tieteentekijöiden lausuntoon (14.1.2025) koskien hallituksen esitystä kansalaistamisen kriteereistä voit tutustua täältä.
Pysyvien oleskelulupien yleiset kriteerit olisivat jatkossa kuuden vuoden asumisaika (vs. nykyisin neljä vuotta) ja uusi kielitaitovaatimus. Erilaisia poikkeustapauksia esitetään kuitenkin useita. Onkin todettava, että hallituksen esittämät pysyvän oleskeluluvan hakemisen erilaiset vaihtoehdot muodostavat hyvin monimutkaisen kokonaisuuden, jossa sekä luvan hakijan että viranomaisen tulee olla hyvin perehtyneitä siitä, mitkä kriteerit ja vaihtoehdot pätevät ja ovat mahdollisia kenenkin kohdalla.
Esimerkiksi vaadittava kielitaito voi olla kehittyvä, riittävä tai hyvä kielitaito eri tilanteissa, tai kielitaitovaatimusta ei ole ollenkaan. Koska lainsäädäntöprosessi on vielä kesken, en lähde tässä kirjoituksessa avaamaan enempää hallituksen esityksen ja erilaisten poikkeustapausten yksityiskohtia, sillä niihin saattaa tulla vielä muutoksia ennen uuden lainsäädännön lopullista muotoilua. Tieteentekijöiden lausunto (7.3.2025) koskien pysyviin oleskelulupiin ehdotettuja muutoksia on löydettävissä täältä.
Tutkijan oleskelulupa
Pääministeri Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikan kokonaisuuden kannalta haluan kuitenkin korostaa, että tutkijan oleskelulupaan ei olla ehdottamassa olennaisia muutoksia, ei siis myöskään kiristyksiä. Ainut tutkijoita koskeva ehdotettu muutos on oleskeluluvan myöntämisen rajoittaminen suojelupoliisin arvion perusteella, mikä voisi koskea niin sanottuja turvallisuuskriittisiä aloja. Tieteentekijät seuraa tätä valmistelua tarkasti ja vaikuttaa siihen, ettei tarpeettomia rajauksia tutkijan oleskelulupien hakemiselle muodostu.
Tieteentekijöissä katsomme kuitenkin tulevaisuuteen. Näemme, että TKI-panostusten ja Suomen tulevaisuuden kannalta on keskeistä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta ja kansainvälisten osaajien pitovoimaa nykyisestä. Suomalainen tohtorikoulutus kiinnostaa kansainvälisiä osaajia, mutta valitettavan moni kansainvälinen tutkija joutuu kohtaamaan ne haasteet ja epävarmuuden, jotka liittyvät toistuvasti katkolla oleviin oleskelulupiin yhdistettynä tutkimuksen eri rahoitusjaksoihin.
Tutkijan oleskeluluvan uudistaminen niin, että lupa tukisi pitkäjänteisempää Suomeen kiinnittymistä, olisi keskeinen keino parantaa Suomen veto- ja pitovoimaa kansainvälisten tutkijoiden silmissä. Olemme muistuttaneet tästä poliitikkoja jälleen kerran osana vaikuttamistoimiamme koskien huhtikuista hallituksen puoliväliriihtä, mutta valitettavasti pääministeri Orpon hallitus ei tarttunut näihin ehdotuksiin.
Lopuksi muistutan jäseniämme sekä laajemmin tiedeyhteisöä siitä, että tutkijat voivat edelleen hakea tutkijan oleskelulupaa, jonka toimeentuloedellytys voidaan kattaa joko työstä saatavalla palkkatulolla, apurahalla, tai esimerkiksi omilla säästöillä.
Sen lisäksi tutkija voi tutkinnon suorittamisen jälkeen, eli väitöskirjatutkijan valmistuessa tohtoriksi, tai muun tutkimustyön päättymisen jälkeen hakea oleskelulupaa työnhakua tai yrityksen perustamista varten. Tällöin on aivan oikeutettua olla työtön työnhakija oleskelulupaa hakiessa. Tämä kyseinen oleskelulupatyyppi on mahdollinen vain opintonsa päättäneille opiskelijoille sekä tutkijoille, ei muille aiemmille oleskelulupatyypeille. Tämä niin sanottu työnhakulupa piteni edellisellä hallituskaudella nykyiseen maksimiinsa, eli on kestoltaan enintään kaksivuotinen.
Miia Ijäs-Idrobo
Tieteentekijöiden erityisasiantuntija