Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluja käytiin jälleen hieman poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kun vuonna 2020 käytyä kierrosta leimasivat kiky-poistot ja koronakriisin alkaminen, tällä kertaa varjonsa heitti Ukrainan sota ja sen heijastuminen myös talouden näkymiin. Tieteentekijöiden edunvalvontajohtaja Mia Weckman avaa uuden sopimuksen syntyä ja sisältöjä.
Mitkä seikat nousivat neuvotteluissa tärkeään rooliin?
Tällä kierroksella ovat korostuneet perhevapaauudistuksen vieminen työehtosopimuksiin, palkankorotuksista sopiminen vuosi kerrallaan, ja se, että kuitenkin on löytynyt ”yleinen linja” palkankorotuksiin.
Sopimus on niin kutsuttu 1+1-malli, joka on ollut tyypillinen tällä neuvottelukierroksella. Se tarkoittaa sitä, että palkankorotuksista on sovittu vuodelle 2022, ja vuoden 2023 korotuksista sovitaan ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään ensimmäisen vuoden jälkeen, jos emme pääse palkankorotuksista yhteisymmärrykseen.
Uhka vai mahdollisuus?
Tämä on ehdottomasti mahdollisuus. Yliopistojen taloudellinen tilanne näyttää nyt erittäin hyvältä, sillä valtion kehysriihessä peruttiin rahoitusleikkaukset ja tieteeseen ja koulutukseen panostetaan. Sikäli neuvottelutilanne myös vuoden 2023 palkankorotusten suhteen on hyvä.
Miksi perhevapaa-uudistus oli meille tärkeä?
Yliopistojen yleinen työehtosopimus on nyt Suomessa ensimmäinen, jossa perhevapaasta on sovittu täysimääräisesti. Tämä oli historiallinen neuvottelutulos. Tasa-arvoinen työelämä on meille tärkeä periaate, joten olemme tästä erityisen iloisia. Jatkossa ei-synnyttävän vanhemman vanhempainvapaa nousee 6:sta 32 päivään, jolloin molempien vanhempien palkallisen perhevapaan määrä on yhtä pitkä. Synnyttävän vanhemman päivät säilyivät ennallaan (40 pv +32 pv).
Mitä muuta kannattaa huomioida uudessa sopimuksessa?
Sovimme työnantajapuolen kanssa siitä, että pyrimme yhteistyössä työehtosopimuksen ulkopuolellakin parantamaan määräaikaisten työntekijöiden tilannetta. Pidän tätä hyvänä osoituksena osapuolten yhteistyön kehittämisestä.
Toinen tärkeä asia työntekijäpuolen kannalta on se, että palkankorotus saatiin toteutettua yleiskorotuspainotteisena.
Neuvottelutulos saatiin varhain sunnuntaina 3. huhtikuuta klo 6.30. Millainen oli neuvottelujen loppusuora?
Loppusuora oli pitkä, lopullinen neuvottelurutistus kesti kaikkiaan 20 tuntia. Neuvottelut olivat sen verran intensiiviset, ettei siinä juuri nukuttanut. Pitkää päivää helpotti se, että neuvottelu käytiin etäyhteyksin ja saatoin työskennellä kotoa käsin. Pepsi Maxia kyllä kului muutama litra.
Tieteentekijöiden edunvalvontajohtaja Mia Weckman oli yksi JUKO:n yliopistosektorin neuvottelijoista.
Katso myös Yliopistojen palkansaajille uusi työehtosopimus
Avainsanalla TES2022 löydät kaikki aiheeseen liittyvät uutiset.