Odotamme T&K-rahoituksen käytön monivuotiselta suunnitelmalta tasapainoisuutta ja vakautta

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö kutsuivat sidosryhmät keskustelemaan 15.11.2023 T&K-rahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Valtion T&K-rahoitusta koskevan lain mukainen suunnitelma annetaan kerran hallituskaudessa. Tieteentekijät toivoo suunnitelmalta tasapainoisuutta eri sektoreiden välillä ja vakautta tutkijoiden työhön.

Tiede on edellytys kestävän yhteiskunnan rakentamiselle ja korkealle osaamiselle. Toivomme, että T&K-rahoituksella panostetaan pitkäjänteiseen tutkimukseen ja taataan tieteentekijöille mahdollisuus keskittyä varsinaiseen tutkimustyöhön jatkuvan rahoituksen hakemisen sijaan. Tiede voi kehittyä vain vakaassa toimintaympäristössä, jossa riittävät resurssit on turvattu.

Määräaikaisten työsuhteiden yleisyys ja jatkuvat rahoitushaut kertovat edelleen tutkijanuriin pinttyneistä ongelmista. ”Kiitämme, että Tieteentekijöiden viesti tutkijoiden työelämän epävarmuudesta ja tutkijanuran vetovoiman parantamisesta on kuultu hallituksessa. Kilpailu resursseista on osa tutkimuksen tekemisen nykyisiä rakenteita. Mutta, jos jatkuva kilpailu resursseista heikentää työhyvinvointia ja sitä kautta tutkimuksen tuloksia, niin voidaan perustellusti kysyä, onko tällaisessa kilpailussa, tässä mittakaavassa järkeä?” Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio kysyy.

T&K-rahoituksen kohdentamisessa tulee välttää tutkimusjärjestelmän pirstaloitumista ja lisärahoitusinstrumentteja. Uusien instrumenttien käyttöönotto on hidas tapa lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta. Parannetaan tieteen laatua ja kestävyyttä vähentämällä jatkuvan rahoituksen hakemisen painetta.

Yhä useampi tieteentekijä suuntaa työskentelemään yliopistojen ulkopuolelle, ja nuoret tieteentekijät ovat kiinnostuneita myös yrittäjyydestä. Pidämme tästä syystä tasapainoista, eri sektoreiden tarpeet huomioonottavaa rahoitussuunnitelmaa erittäin tärkeänä. Yhteinen menestyminen edellyttää kansallisten tukipalveluiden vahvistamista ja niiden räätälöimistä siten, että T&K-toiminnan eri sektoreiden, myös ammattikorkeakoulujen, näkökulmat ja tuentarpeet tulevat tasapainoisesti huomioiduiksi.

”Toivomme, että T&K-rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa otetaan tavoitteeksi nostaa korkeakoulujen perusrahoitusta, tutkimuslaitosten määrärahoja ja Suomen Akatemian resursseja. T&K-rahoitus ei voi kompensoida koulutusrahoituksen vajetta, sillä muutoin tutkimustoiminnan kasvua ei tapahdu,” Moisio muistuttaa.

On hyvä, että yhä useampi väitöskirjatutkija voi tehdä työtään työsuhteessa. Seuraava askel onkin parantaa post doc -tutkijoiden näkymää ja panostaa selkeällä rahoituksella yhä pidempiin tutkijan työuriin sekä tukea siltarahoituksella siirtymisiä myös muille sektoreille. Erityisesti kaipaamme kipeästi panostuksia ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden siirtymiseksi suomalaiseen elinkeinoelämään.

Koko Suomi tarvitsee tieteentekijöitä, ja vain tutkijakoulutettujen avulla pystymme nostamaan T&K-toiminnan volyymia ja laatua eri sektoreilla.

 

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Johanna Moisio p. 0207 589 612

etunimi.sukunimi(a)tieteentekijat.fi