Tieteentekijät kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu parlamentaariselle TKI-työryhmälle sidosryhmäkyselyn kohdista 2–6, jotka koskevat TKI-järjestelmän nykytilaa ja kehittämistä.
2. Mitkä ovat suomalaisen TKI-järjestelmän keskeiset vahvuudet?
Matala hierarkia ja ratkaisukeskeisyys sekä alueellisesti kattava korkeakouluverkosto. Korkeatasoinen tutkimus ja korkeakoulutus, jota kehitetään jatkuvasti. Aiempina vuosikymmeninä noussut koulutustaso.
3. Mitkä ovat suomalaisen TKI-järjestelmän heikkoudet? Mitä toimenpiteitä tarvittaisiin TKI-järjestelmän pitkäjänteiseksi ja kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi?
Tutkijanuran pirstaleisuus, joka johtuu hyvin paljon TKI-rahoituksen sirpaleisuudesta, määräaikaisuudesta ja projektipohjaisuudesta. Tutkijanuran houkuttelevuudesta on syytä olla huolissaan kansallisesti. Vallitseva tilanne vaikuttaa niin tutkijoiden veto- kuin myös pitovoimaan. Tohtorikoulutukseen on panostettava voimakkaasti esimerkiksi muuttamalla väitöskirjatutkimuskausi kokonaan palkalliseksi, kuten joissakin Pohjoismaissa. Houkuttelevat tutkijanurat ovat kriittisen tärkeä menestystekijä myös TKI-tavoitteiden saavuttamiseksi.
OKM:n ohjausote korkeakoulujen rahoituksessa ja toiminnassa on edelleen liian suuri ja sen käynnistyvässä vaikutusarvioinnissa on otettava huomioon vaikutukset myös yksittäisen tutkijan työhön ja aloihin. Emme usko, että Suomella on varaa ohjata ylhäältä alas tutkimusta. Vapaan tutkimuksen edellytykset ovat kaventuneet. Tämä kehityssuunta on käännettävä – on mahdollistettava vahvempi sija tutkijalähtöiselle tutkimukselle ja vahvistettava tutkimuksen autonomiaa.
Yritysten ja tutkimuksen rajapintaan on jäänyt rahoitusvaje. TKI-toiminnan volyymia yrityksissä saisi lisättyä nostamalla TKI-tehtävissä työskentelevien osaamistasoa (nyt vain 7,5% tutkijakoulutettuja). Tohtoreita voisi olla yrityksissä nykyistä enemmän, mutta myös julkisella sektorilla ja kolmannen sektorin tehtävissä.
TKI-linjauksia on tehty vuosien saatossa paljon, mm. TIN:ssä, mutta niiden toimeenpano on jäänyt rahasta kiinni. Hallinnonalojen välinen yhteistyö on tärkeää, siilot TKI-hallinnossa ovat olleet korkeita.
Yksityisen rahoituksen kertyminen ennakoitua hitaammalla aikataululla ei saa pysäyttää julkisen rahoituksen positiivista kehitystä. Tällaisessa tapauksessa julkisten panosten leikkaaminen olisi tuhoisaa.
Kansallisen kilpaillun tutkimus- ja innovaatiorahoituksen niukkuus on käytännössä pullonkaula kansainvälisen rahoituksen kotiuttamiselle.
4. Eduskuntaryhmät sitoutuivat syksyllä 2021 T&K-menojen neljän prosentin BKT-tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä sekä valtion T&K-menojen kasvattamiseen tavalla, jota tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Mihin julkinen T&K-rahoitus, erityisesti suunnitellut lisäykset, tulisi mielestänne kohdistaa ottaen huomioon edellä mainitut parlamentaarisen TKI-työryhmän syksyllä 2021 linjaamat TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteet?
Uusien instrumenttien luomista tulee viimeiseen asti välttää niiden hitaan vaikutuksen ja toimeenpanon takia. Julkisen yritysrahoituksen tulee kohdentua tukemaan potentiaalisimpien yritysten sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä.
Yliopistojen perusrahoitusta vahvistamalla on mahdollista panostaa tohtorikoulutukseen, sen volyymiin ja läpäisyn parantamiseen sekä saada yliopistojen rahoitus kuntoon koko väitöskirjatutkimuksen ajaksi.
Kiireellisesti tarvitaan myös siltarahoitusta tohtoreiden (erityisesti ulkomaalaistaustaisten) siirtymisen tukemiseksi yrityksiin.
Suomen Akatemian rahoituksen taso korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoittajana tulee pitää vahvana.
5. Minkälaisia uusia avauksia tai tarpeita tulisi erityisesti huomioida rahoituksen kohdentamisessa?
Tohtoreiden työllisyysaste on tällä hetkellä erittäin hyvä. Mutta jotta yritysten TKI-toiminnan volyymia saadaan kasvatettua, tulee yritysten TKI-henkilöstön osaamistasoa nostaa. Väitöskirjatutkijoiden ja tutkijakoulutettujen siirtymiseksi yrityksiin tarvitaan uutta siltarahoitusta.
6. Miten varmistetaan julkisen T&K-rahoituksen vaikuttavuus? Miten julkisella rahoituksella parhaiten kannustetaan yksityistä sektoria lisäämään T&K-panostuksiaan?
Vaikuttavuus on mitattavaa usein vasta pitkän aikavälin jälkeen.