Suomessa opetus ja tutkimus on korkealaatuista. Hallituksen puoliväliriihessä tehdään päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia korkeakoulutukseen. On aika investoida viisaasti – ihmisiin, osaamiseen ja tulevaisuuteen. Inhimillinen pääoma on tärkein voimavaramme.
Laadukas koulutus ja tutkimus rakentuu osaavan ja sitoutuneen henkilöstön varaan. Lähes kaksi kolmesta (60–70%) yliopistojen opettajasta tai tutkijasta työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Tulevaisuuden osaajien opetus ja yliopistoissa tehtävä tutkimus tehdään pätkätöillä. Mikään vakavasti otettava yritys ei rakentaisi pitkäjänteistä kasvuaan vastaavalla tavalla. Miten tämä on mahdollista yliopistoissa, joiden pitäisi olla koulutuksemme kruununjalokiviä?
Tilanne on kestämätön niin inhimillisesti kuin myös tutkimuksen ja opetuksen kehittämisen kannalta. Jäsenkyselyidemme ja nuorempien tutkijoiden kyselyiden tulokset kertovat vuodesta toiseen, miten paljon töiden ja rahoituksen epävarmuus kuormittavat tieteentekijöitä. Yliopistouran mielekkyys on vakaalaudalla.
Onneksi tilanteen korjaamiseen on ratkaisuja. Näitä ovat ylivaalikautinen, parlamentaarisesti hyväksytty korkeakoulujen perusrahoituksen suunnitelma sekä uusien aloituspaikkojen täysimääräinen rahoitus. Näin voitaisiin lisätä vakinaisen henkilöstön osuutta ja vähentää työn epävarmuutta. Sillä parannetaan koulutuksen laatua, tutkijanuran houkuttelevuutta ja tuodaan vakautta koko korkeakoulukenttään.
Olemme ylpeitä siitä, että tohtorikoulutuksemme houkuttelee ulkomaalaisia tutkijoita. On ristiriitaista, että samalla laitamme heidät hakemaan oleskelulupaa pätkissä, maksamaan siitä useaan otteeseen ja selviytymään uudessa kulttuurissa ilman selkeitä kotoutumis- tai kieliohjelmia. Heidän tilanteensa paranisi, kun heille myönnettäisiin oleskelulupa koko tutkinnon ajaksi yhdellä päätöksellä.
Korkeakoulututkinnon suorittaneille tulisi myöntää myös pysyvä oleskelulupa ilman lisäkriteereitä. Suomen tai ruotsin opiskelu osana opintoja ja työaikaa pitäisi myös mahdollistaa. Maamme kilpailukyky nojaa osaamiseen, ja on tärkeää, että Suomeen tulleet asiantuntijat haluavat myös jäädä tänne.
Suomi panostaa nyt vahvasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Innovaatiot eivät synny tyhjästä. Ne vaativat aikaa, kokeiluja, epäonnistumisia ja ennen kaikkea – perustutkimusta. Jos TKI-panostukset kohdistetaan vain suoraan kaupallistettaviin hankkeisiin, suljemme oven tulevaisuuden läpimurroilta. Osa TKI-rahoituksesta tulisi kohdistaa suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen ja laajasti eri aloille. Näin rakennetaan tulevaisuuden innovaatioita, joista hyötyvät kaikki.
Apurahoilla tehtävä tutkimus on olennainen osa suomalaista tiedettä. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei kuitenkaan tunnista sitä riittävästi. Tämä epäkohta on korjattava. Ratkaisu siihen on yhdistelmävakuutus, joka tunnistaa myös apurahalla tehtävän tutkimuksen työnä. Yhdistelmävakuutus tuo turvaa uran eri vaiheissa ja lisää apurahatutkimuksen houkuttelevuutta, kunhan se on yksilölle kohtuuhintainen.
Korkeakoulutukseen panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa voidaan ajatella, että meillä ei ole tähän varaa. Väitän, että meillä ei ole varaa olla tekemättä koulutusinvestointeja. Nyt ei rakenneta vain budjettia, nyt rakennetaan tulevaisuutta. Suomen kipeästi kaipaamat innovaatiot syntyvät osaamisesta – ja osaaminen syntyy koulutuksesta.
Nina Hahtela
Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja