Tieteentekijöiden liitto katsoo, että oleskelulupien pidentäminen parantaa merkittävästi ulkomaisten tutkijoiden asemaa ja osallisuutta Suomessa.
Suomen hallitus antoi torstaina 17.11.2022 esityksen tutkijoiden oleskelulupien pidentämisestä. Esityksessä pidennettäisiin tutkijan oleskelulupa korkeintaan viiteen vuoteen. Kyseessä on tutkimuksen edellytyksiä merkittävästi parantava esitys, sillä nykyään tutkijan oleskelulupa on mahdollista saada korkeintaan kahdeksi vuodeksi siinäkin tapauksessa, että tutkijan rahoitus on varmistunut pidemmäksi ajaksi.
Lakiesityksen valmistelussa mukana ollut Tieteentekijät on tyytyväinen hallituksen esitykseen.
”On selvää, että tämä kohentaa huomattavasti Suomeen tulleen huippuosaajan viihtymistä ja kiinnittymistä tänne. Ei riitä, että yliopistot houkuttelevat tutkijoita Suomeen, lainsäädännönkin keinoin on edistettävä sitä, että he myös tuntisivat itsensä tervetulleiksi ja haluaisivat jäädä tänne”, toteaa Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Maija Mattila.
Esitys korjaa myös aiemmin asiasta annettuun lakiin jääneen puutoksen, jossa perustutkinto-opiskelijoiden oleskeluluvat pidennettiin koko tutkinnon suorittamisen mittaisiksi, mutta tohtorintutkintoa suorittavat jäivät uudistuksen ulkopuolelle. Nyt tämä puute saatiin korjattua ja samalla pidennettyä myös muiden kuin jatkotutkintoa suorittavien tutkijoiden oleskelulupia.
Tutkijan toimeentuloedellytyksiä seurataan
Väitöskirjatutkijoille tulisi oma oleskelulupatyyppinsä, jatkotutkintoa suorittavan tutkijan oleskelulupa. Esityksen mukaan väitöskirjatutkijan ensimmäinen oleskelulupa myönnettäisiin viideksi vuodeksi, ellei lupaa haeta lyhyemmälle ajalle. Lupaa hakiessa väitöskirjatutkijan on osoitettava riittävä toimeentulo vain ensimmäisen vuoden osalta. Toimeentulon pitäisi kuitenkin olla turvattu koko luvan voimassaoloajalta. Toimeentuloedellytyksen täyttymistä valvottaisiin jälkikäteen.
Muiden kuin jatkotutkintoa suorittavien tutkijoiden kohdalla oleskelulupa olisi tutkimusorganisaation kanssa tehtävän sopimuksen mittainen, kuitenkin korkeintaan viisi vuotta.
Sekä jatkotutkintoa suorittavien että muiden tutkijoiden jatkoluvat olisivat kestoltaan korkeintaan neljä vuotta. Väitöskirjatutkijan jatkoluvan pituus perustuisi yliopistolta saatavaan selvitykseen siitä, kuinka kauan tutkinnon suorittamiseen vielä kuluu aikaa. Muiden tutkijoiden osalta jatkoluvan pituus määräytyy tutkimusorganisaation kanssa tehtävän sopimuksen pituuden mukaan. Jos valvonnassa havaitaan, että toimeentuloedellytys ei ole täyttynyt aiemmin myönnetyn luvan aikana, jatkolupa voidaan evätä.
Seuraavaksi hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Uudistuksen on suunniteltu astuvan voimaan 1.7.2023. Tieteentekijät työskentelee sen puolesta, että lakiesitys ehditään käsitellä eduskunnassa ennen vaalikauden loppua maaliskuussa.