Tohtorintutkintoa suorittavat tutkijat jätetään opiskelijoita heikompaan asemaan maahanmuuton uudistuksessa

Pääministeri Marinin hallituksen tavoitteena on kehittää ulkomaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja muiden osaajien maahanmuuttoa oleskelulupasäädöksiä uudistamalla. Hallitus antoi esityksen kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella 16.12.2021. 

Hallitus esittää, että korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden oleskelulupa voidaan jatkossa myöntää kerralla koko opintojen suorittamisen ajaksi. Lisäksi tutkinnon suorittamisen tai tutkimustyön loppuun saattamisen jälkeistä oleskelulupaa työnhakua tai yrityksen perustamista varten pidennetään nykyisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Nämä ovat erittäin merkittäviä ja tervetulleita perustutkinto-opiskelijoita koskevia uudistuksia. Sen sijaan tutkijoiden tilannetta annettu lakiesitys ei paranna mitenkään muutoin kuin työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan pidentämisen myötä.

Tohtorintutkintoa suorittamaan saapuvat ulkomaalaiset väitöskirjatutkijat jätetään esityksessä muita korkeakoulututkintoja suorittavia ihmisiä selkeästi heikompaan asemaan. Esityksen mukaan tutkijat joutuvat jatkossakin hakemaan ja uusimaan oleskelulupansa jokaisen rahoituskauden tai työsuhteen osalta uudelleen. Tutkimusrahoitus on Suomessa pirstaleista, apurahat välillä vain muutamien kuukausien mittaisia ja yliopistojen työsuhteet lyhyitä määräaikaisuuksia. Jatkuva oleskelulupien hakeminen on kohtuutonta kansainvälisille huippuosaajille. Lisäksi tämä on iso kustannuserä tutkijalle ja hänen perheelleen. Rahanmenon ohella jatkuva lupien uusiminen aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja epävarmuutta, eikä ole omiaan edistämään kotiutumista Suomeen.

Esityksemme on, että tieteellistä jatkotutkintoa suorittavan tutkijan oleskelulupa myönnetään kerralla koko jatkotutkinnon suorittamisen ajaksi yliopiston kanssa tehtävän tutkijan vastaanottosopimuksen mukaisesti. Väitöskirjatutkimus rahoitetaan palkkatöissä, josta kertyy ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai itse hankitulla tutkimusrahoituksella. Yliopisto edellyttää jokaiselta väitöskirjatutkijalta realistista rahoitussuunnitelmaa.

Tohtorintutkinto on koulutusjärjestelmämme korkein tutkinto ja siten tutkijat edustavat koulutukseltaan korkeinta osaamista. Suomeen on tarkoitus houkutella osaavaa työvoimaa, mutta nykyisellään puolet ulkomaalaisista tohtorintutkinnon suorittajista poistuu maastamme heti tutkinnon valmistuttua. Tämä ei ole kestävää koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa.

Tänne saapuvista nuoremmista tutkijoista on syytä pitää kiinni. Heidän mahdollisuuksiaan rakentaa tulevaisuus Suomessa on kaikin tavoin edistettävä, tässä yksi olennainen keino on oleskelulupien pidentäminen. Elokuussa päättyneellä lausuntokierroksella useat korkeakoulu- ja tutkimussektorin toimijat olivat kanssamme samaa mieltä ja vaativat hallituksen esityksen muotoilua tavalla, joka ottaisi huomioon myös tohtorintutkintoa suorittamaan saapuvat väitöskirjatutkijat. On erittäin valitettavaa, että näitä lausuntoja ei hallituksen esityksessä ole kuultu.

On perin kummallista, että hallituksen esitys ja tahtotila pidentää korkeakoulututkintoa suorittavien oleskelupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ei koske tieteellistä jatkotutkintoa kuten tohtorintutkintoa suorittavia. Katsomme, että hallituksen esitys oleskelupien uudistamiseksi ja osaajien houkuttelemiseksi Suomeen jää tältä osin pahasti puutteelliseksi. Toivomme, että edellä mainitut näkökohdat huomioidaan, kun vuonna 2022 selvitetään mahdollisuutta myöntää väitöskirjatutkijoille pidempiä oleskelulupia.

 

Helsingissä 17.12.2021

Johanna Moisio

HT, toiminnanjohtaja