Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä pyysi kommentteja asiakirjaluonnokseen Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus – Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma: Osalinjaus 1 – Oppimateriaalien avoin saatavuus. Tämä Salla Viitasen kirjoittama blogi pohjautuu Tieteentekijöiden kommenteille osalinjausluonnokseen.
Periaatteet hyviä, mutta entä käytäntö?
Oppimateriaalien avoimen saatavuuden linjausluonnoksen yhteydessä esitetyt strategiset periaatteet, kuten avointen oppimateriaalien laadun seuraaminen, tekijänoikeuksien kunnioittaminen, erilaisen oppijuuden huomioiminen sekä oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseen tehdyn työn arvostaminen meritoitumiskriteereissä ovat sinänsä erittäin kannatettavia. Ne olisikin tärkeää huomioida kaikessa avoimiin oppimateriaaleihin liittyvässä työskentelyssä. Ei kuitenkaan ole selvää, että osalinjausluonnokseen kootut toimenpiteet itsessään tuottaisivat näiden periaatteiden mukaista toimintaa oppimateriaalien avaamisessa.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön näkökulma asiakirjaluonnoksessa jää vähäiseksi. Asiakirjaluonnoksessa painotetaan päämääriä ja tavoitteita, mutta jätetään monessa kohtaa ottamatta kantaa siihen, että käytännössä avointen oppimateriaalien edistäminen edellyttää uusia resursseja ja esimerkiksi riittävää työaikaa. Niihin liittyvien asioiden käsittely koordinaatiossa on ajoitettu vasta vuodelle 2023. Se on todella myöhään, jos hanke toimeenpannaan jo 2021 lähtien.
Nähdäksemme avointen oppimateriaalien riittävä resursointi ja riittävän työajan järjestäminen on etukäteisvaatimus kaikille muille toimenpiteille. Työajan resursoinnin ohjeistamisen jättäminen viimeiseksi antaa erikoisen kuvan avointen oppimateriaalien käytön ja toteutuksen edistämisestä. Henkilöstöresurssien näkökulman huomioimista tulisi aikataulun osalta aikaistaa.
Luonnoksen periaate siitä, että oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseen tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, on välttämätön, jos oppimisen avoimuutta halutaan lisätä. Tätä varten on myös olennaista, että viimeistään vuonna 2023 Avoimen tieteen koordinaatio laatii suosituksen hyvistä käytännöistä, miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittäminen huomioidaan opettajien työssä ja miten siitä meritoidutaan. On tärkeää, että suosituksessa korostetaan opetushenkilökunnan mahdollisuutta käyttää työaikaa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseen, ja suositellaan, että avoimien oppimateriaalien tekijät saavat työstään kohtuullisen korvauksen tai heille muuten järjestetään työhön tarvittavat resurssit.
Mistä resurssit ?
Vaikka TSV aikoo työstää suositusta vuonna 2023, ei asiakirjaluonnoksessa oteta riittävästi kantaa siihen, mistä resurssit avointen oppimateriaalien tuottamisen ja käyttämisen edistämiseksi saadaan. On tärkeä huolehtia, että avoimia oppimateriaaleja ei suositella käytettäväksi säästämistarkoituksissa.
Avoimuus tarkoittaa oppimateriaalin vapaata saatavuutta oppijan näkökulmasta, mutta tekijän näkökulmasta se ei tarkoita vaatimusta oppimateriaalien laatimisesta ilmaiseksi. Oppimateriaalien avaamiselle ei tällä hetkellä ole olemassa omia resursseja monessakaan organisaatiossa. Siksi olisikin varmistettava, että korkeakouluissa on riittävät toimintamallit ja palvelut oppimateriaalien avaamiselle sekä tarpeeksi henkilöstökoulutusta.
Monikäyttöiset avoimet oppimateriaalit ovat oma konseptinsa, johon pitää panostaa alusta alkaen eri tavalla kuin niin sanotusti suljettuun lähiopetukseen, ainakin mikäli halutaan laadukkaita materiaaleja. Erityisesti avoimen verkko-opetuksen materiaalien osalta on ymmärrettävä, että se ei ole vain variantti luokassa tapahtuvasta lähiopetuksesta, vaan se on vaihtoehtoista sisältöä, jonka toteuttamiseen tarvitaan omat, osin erilaiset, resurssinsa. Teknisesti avoin oppimateriaali ja avoin opetus voi olla vaativampaa tuottaa kuin ns. tavanomainen lähiopetus luokassa tai verkossa. Lisäksi tulee muistaa saavutettavuus ja erilaiset oppijat.
Yliopistoissa osa työntekijöistä tekee tälläkin hetkellä työtunteja yli vuosityöajan. Jos oppimateriaalien avaamista halutaan edistää, on myös huolehdittava siitä, että työntekijöille jyvitetään siihen työaikaa. Muutenhan oppimateriaalien avaaminen jää käytännössä sen varaan, että henkilökunta tekisi sitä vapaa-ajallaan, mitä ei voida pitää asiallisena eikä tehokkaana tapana edistää avointa tiedettä.
Luonnoksessa esitettyjen huolten joukkoon on syytä lisätä se, että jos tutkimus- ja korkeakouluinstituutioissa aletaan aiempaan voimakkaammin ylhäältäpäin suositella oppimateriaalien avaamista, ilman että sille varataan resursseja tai että sitä huomioidaan henkilöstön työajassa, riskinä on henkilökunnan heikentynyt jaksaminen sekä se, että avointen oppimateriaalien käyttö ei tällä tavalla tule edistymään. Korkeakouluhenkilöstöllä on jo nyt valtavasti keskenään ristiriitaisia paineita.
Suurin osa yliopistojen henkilökunnasta on määräaikaisessa työsuhteessa. Miten motivoidaan esimerkiksi kuuden kuukauden tai yhden vuoden määräaikaisessa työsuhteessa olevaa opettajaa tai tutkijaa käyttämään kallisarvoista työaikaansa oppimateriaalien avaamiseen? Jos henkilö ei pysty lainkaan pidemmällä tähtäimellä ennakoimaan omaa uraansa, oppimateriaalien avaaminen näyttäytynee lähinnä yhtenä uutena stressitekijänä. Paras tapa sitouttaa tutkijat tuomaan edelleen uutta lisäarvoa koko tiedeyhteisölle on se, että tutkimus- ja korkeakouluinstituutiot myös itse sitoutuvat tutkijoihin ja opettajiin.
Osalinjausluonnoksessa olisi hyvä todeta, että korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön tulee taata riittävät resurssit, mukaan lukien työaika, oppimateriaalien avaamiselle. Avointen oppimateriaalien käytön ja tuottamisen suosituksessa toivottu edistäminen edellyttäisi ainakin alkuvaiheessa nykyistä suurempia resursseja muun muassa korkeakoulujen kirjastohenkilökunnan sekä tutkimus- ja opetushenkilökunnan osalta. Ilman resursseja tutkimus- ja korkeakouluinstituutioille toimenpiteet jäävät tekemättä tai uudet tehtävät kasautuvat epäoikeudenmukaisesti henkilökunnalle vanhojen työtehtävien lisäksi.
Immateriaalioikeusosaamista korkeakouluihin
Periaate siitä, että avoimen oppimisen ja avointen oppimateriaalien kehittämisessä ja hyödyntämisessä kunnioitetaan tekijänoikeuksia ja muita asiaan kuuluvia oikeuksia, on tavoitteena hyvin tärkeä ja on myös olennaista, että sen toteutumista varmistetaan ja seurataan. Erityisen tärkeää on, että korostettaisiin kaikessa toiminnassa oppimateriaalien avaamisen perustuvan vapaaehtoisuuteen ja päätösvallan olevan niiden tekijällä.
Olennaista olisi taata riittävät resurssit immateriaalioikeuksien hallinnointiin yliopistoissa sekä immateriaalioikeusasioiden kouluttamiseen henkilökunnalle. Avoimiin oppimateriaaleihin liittyy lukuisia erilaisia immateriaalioikeuskysymyksiä, ja oppimateriaalin laatimiseen ja avaamiseen tarvitaan tekijänoikeusosaamista.
Olennaisia ovat myös korkeakoulukirjastojen resurssit. Korkeakoulusektorilla on kertynyt erityisesti digitaalisten julkaisujen käytännön tekijänoikeusasioista osaamista nimenomaan korkeakoulukirjastoihin. Tekijänoikeuskoulutuksen ja avointen oppimateriaalien kustannuksia arvioitaessa katseet tulisi suunnata kirjaston henkilöstö- ja aineistobudjettiin. Käytännössä kirjastoissa jo olevaa osaamista kannattaisi hyödyntää opettamisen tukena oppimateriaalin avaamisen suhteen ja avoimen oppimateriaalin löytämisessä.
Korkeakouluissa epätoivottavaa oikeuksien haalimista avointen oppimateriaalien nimissä
Joissakin korkeakouluissa on käytössä menettely, jossa tekijänoikeuksia vaaditaan luovuttamaan työnantajalle kattavasti, ilman erillistä korvausta jo työsopimuksen tekovaiheessa. Perusteena toiminnalle käytetään joskus myös avoimia oppimateriaaleja. Yksittäisen työntekijän neuvotteluasema tällaisessa tilanteessa on heikko. Lisäksi liiton tietoon on tullut, että tällä nimenomaisellakin hetkellä yliopistotyönantaja pyrkii tietyissä organisaatioissa allekirjoituttamaan palveluksessaan olevilla työntekijöillä yksipuolisesti laatimiaan, kohtuuttoman laajat oikeudet työnantajalle siirtäviä oikeudensiirtosopimuksia ilman minkäänlaista vastiketta. Tällaista ei voida pitää hyväksyttävänä. Avoin tiede ei tarkoita, että työntekijän pitäisi luovuttaa työnantajalla laajalti oikeuksiaan jopa kaupallista käyttöä varten ilman minkäänlaista rahallista korvausta. Tällainen oikeuksien siirtäminen ei millään tapaa edistä avointa tiedettä tai avoimia oppimateriaaleja.
Kansallisessa linjauksessa on otettava selkeämmin kantaa siihen, että oppimateriaalin avoin julkaiseminen on aina vapaaehtoista ja jokaisen opettajan omassa päätäntävallassa eikä oppimateriaalien avaaminen edellytä tekijänoikeuksien luovutusta työnantajalle. Kansallisessa linjauksessa pitää tehdä selväksi, ettei se ole oikea keino edistää oppimisen ja oppimateriaalien avoimuutta.
Tutkijoiden ja opettajien vapautta hankkia elantoaan ei saa epähuomiossa kaventaa avointen oppimateriaalien hankkeilla. Lähtökohtaisesti nämä asiat eivät ole ristiriidassa keskenään, jos oppimateriaalien avaaminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja tekijänoikeudet huomioidaan materiaaleja avattaessa. Opettajan ja tutkijan vapautta olisi syytä korostaa osalinjausluonnoksessa. Oppimateriaalien avaamisen tulee aina olla vapaaehtoista oppimateriaalin tekijöille.
Salla Viitanen on 29-vuotias Tieteentekijöiden lakimies, joka avustaa liiton jäseniä monenlaisissa työelämään liittyvissä ongelmatilanteissa. Viitanen toimii liiton Informaatioalan ja avoimen tieteen työryhmässä vuonna 2020. Vapaa-ajallaan hän harrastaa musiikkia, päivystää sosiaalisessa mediassa sekä lukee kirjoja laidasta laitaan.