Miksei vakituinen? kysyy Tieteentekijät kampanjassaan, jossa kiinnitetään huomio yliopistojen määräaikaisten työsuhteiden valtavaan lukumäärään. Sivistystyönantajien tilastot kertovat, että noin 70 prosenttia yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Vaikka kokonaisuudesta otettaisiin pois väitöskirjatutkijat, on määräaikaisten osuus silti hämmentävän suuri, 60 prosenttia.
– Liittomme jäsenkyselyn mukaan määräaikainen työsuhde aiheuttaa eniten haitallista työstressiä tieteentekijöille. Se ei ole pidemmän päälle yksilön, yliopiston eikä yhteiskunnan etu. Olemme työskennelleet vuosia asian parantamiseksi ja suhdeluvun kehityksen kääntämiseksi toisin päin. Edes yliopistouudistus ei tuonut tähän toivottua parannusta. Tilanne on vakava ja edellyttää toimenpiteitä, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola sanoo.
Miksei vakituinen? -kampanjan tavoitteena on parantaa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien tieteentekijöiden tietoa sekä oikeuksistaan että mahdollisuuksistaan vaikuttaa tilanteeseensa. Kampanjasivulla tarjotaan tietoa, neuvoja ja ratkaisuja. Yliopistojen määräaikaisuuskulttuuria ei tarvitse hyväksyä ”annettuna”. Keskustelu esimiehen kanssa työsuhteen vakinaistamisesta on normaalia.
– Hyvällä johtamisella ja osaavalla esimiestyöllä on tärkeä rooli tieteentekijöiden työurien vakauttamisessa ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Yliopistoissa pitäisi voida suunnata energia täysipainoisesti laadukkaan tieteen tekemiseen, Peltola tähdentää.
Miksei vakituinen? -kampanjan kasvoina nähdään neljä keksittyä, faktoihin perustuvaa hahmoa. He kertovat pätkätyön vaikutuksista elämäänsä kampanjasivulla ja Tieteentekijöiden sosiaalisen median kanavissa 19.–30. lokakuuta 2020.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Maija S. Peltola (maija.s.peltola[at] tieteentekijat.fi)
Seuraa kampanjaa osoitteessa tieteentekijat.fi/mikseivakituinen
#mikseivakituinen #whynotpermanent
Tieteentekijöiden jäsenkysely 2019
