Yliopisto on erikoinen työyhteisö. Jo paljon nykyistä alustatalouttakin aiemmin yliopistoissamme on harjoitettu projekti-, keikka- ja itsensä työllistämisen taloutta. Tämän seurauksena iso osa yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöstä työskentelee vaihtelevan pituisissa työsuhteissa tai jopa ei työsuhteessa ollenkaan.
Onpa apurahoin tieteellistä tutkimusta tekevät rinnastettu myös yrittäjiksi, vaikka työn tuloksen hedelmät taitavat paljolti sataa yliopistojen laariin. Alustataloutta tämäkin? Erikoista on myös se, että tämä maan tapa on ollut niin kovin pitkään hiljaisesti hyväksyttyä, akateemiseen työskentelykulttuuriin ja vapauteen kuuluvaksi katsottu itsestäänselvyys. Onko meiltä unohtunut tutkijan tärkein kysymys – miksi?
Jos olet työsuhteesi kanssa tilanteessa, että tällainen miksi-kysymys tuntuisi olevan paikallaan, nyt on aika esittää se. Helppo ja matalan kynnyksen tie relevanttien kysymysten muotoilemiseen on ottaa yhteyttä oman yliopistosi Tieteentekijöiden jäsenyhdistyksen luottamusmieheen.
Tyypillistä kaikille luottamusmiehille lienee se, että heidän puoleensa käännytään vasta silloin, kun jokin ongelma on jo polttavana käsissä. Meihin kannattaisi ottaa yhteyttä myös asioiden tarkistusmielessä, siis ongelmien ennaltaehkäisyssä. Miksei vakituinen? -kampanjan ollessa käynnissä keskitynkin nyt erityisesti sellaisiin määräaikaisiin työsuhteisiin liittyviin asioihin, joita luottamusmiehesi kanssa voisit käydä läpi varmistuaksesi siitä, että nykyisessä työsuhteessasi kaikki on niin kohdallaan kuin pitäisi olla.
Asioiden selvittely alkaa yleensä siitä, mitä työsopimukseen on kirjattu. Onko määräaikaisuudelle kirjattu työsopimuslakiin perustuva määräaikaisuudelle hyväksyttävä syy? Entä mikä on määräaikaisuuden kesto? Onko se looginen määräaikaisuuden perusteeksi kirjatun syyn kanssa? Mitä on kirjattu pääasiallisiksi työtehtäviksi, ovatko määritellyt työtehtävät yhdenmukaiset määräaikaisuuden perusteen kanssa?
Työsopimus on tärkeä dokumentti ja siksi sen sisällön huolellinen läpikäynti on tarpeen jo ennen sen allekirjoittamista. Monta miksi-kysymystä voitaisiin siis esittää jo tässä vaiheessa.
Entä kun määräaikainen työsopimus on päättymässä. Oletko saamassa jatkoa? Onko keskustelu uudesta työsopimuksesta jo käynnissä? Mitä siihen kirjataan? Nämäkin ovat kysymyksiä, joita olisi hyvä käydä läpi luottamusmiehen kanssa etukäteen.
Muita kysymyksiä, joissa minuun on oltu yhteydessä, ovat liittyneet muun muassa oikeuteen saada tai pyytää palkankorotusta tai kysymykset työsuunnitelmaan liittyen. Puoleeni on myös käännytty, kun on koettu epäasiallista, syrjivää käyttäytymistä esimiehen taholta. Ensimmäisen yhteydenoton saan usein sähköpostitse, sen jälkeen keskustellaan yleensä puhelimitse tai muuta etäyhteyttä käyttäen.
Luottamusmiehen tehtävänä on auttaa tiedonhankinnassa, ohjata ottamaan yhteyttä käsillä olevan asian kannalta oikeisiin tahoihin sekä osallistua henkilön niin halutessa esimiehen kanssa käytäviin keskusteluihin tai olemaan yhteydessä organisaation muihin toimijoihin. Tarvittaessa luottamusmies ottaa yhteyttä liiton juridiseen neuvontaa tai ohjaa kysyjän suoraan lakimiehen juttusille. Luottamusmies ei kuitenkaan koskaan ole aloitteellinen ilman yhteyttä ottaneen suostumusta.
Nimityksen mukaisesti luottamusmiehen tehtävä perustuu luottamukseen ja luottamuksellisuuteen. Luottamusmies toimii edustamansa jäsenistön edunvalvojana ja hänet on valittu tehtäväänsä määräajoin toimitettavissa vaaleissa. Koska tehtävää hoidetaan usein oman toimen ohella vapaaehtoistyönä ja luottamusmiestenkin aika- ja työpanosresurssit ovat rajalliset, on joskus varauduttava siihen, että asioiden selvittely vie aikaa. Mutta luottamusmies auttaa aina niillä keinoin, mitä hänellä on käytettävissään.
Jos et vielä ole liittynyt Tieteentekijöiden jäsenyhdistykseen, tee se tänään ja ota yhteyttä luottamusmieheen. Kysytään vaikka yhdessä työnantajalta, miksei vakituinen!
Stina Giesecke, vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto, JUKO:n luottamusmies, ATTE ry:n ja SATY ry:n puheenjohtaja