Niin sanottu positiivinen luottorekisteri on ollut käytössä vuoden verran. Suitsutusta se ei kuitenkaan ansaitse. Luottorekisteri asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan, ja sen toimintaan liittyvät ongelmat on korkea aika korjata.
Vuosi sitten avatun positiivisen luottorekisterin yhteydessä juhlittiin asioinnin helpottumista ja ylivelkaantumisen ehkäisyä:
”Kun henkilö hakee uutta lainaa, luotonantajat kuten pankit, tarkistavat rekisteristä hänen lainatilanteensa ja pystyvät näin aiempaa paremmin arvioimaan hänen maksukykyään. Rekisterin tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista ja tuoda luotonantajille aiempaa enemmän ajantasaista tietoa luottopäätöksen tueksi.” (Positiivisen luottorekisterin avaamista koskeva tiedote 1.4.2024.)
Kiva juttu, paitsi että kyseinen rekisteri on ollut susi jo syntyessään. Positiiviseen luottorekisteriin siirtyvät tiedot vain palkoista ja etuuksista. Näin ollen muun muassa apurahana saadut ansiot tai toiminimiyrittäjän tulot eivät siirry positiiviseen luottorekisteriin. Apurahalla toimii vuosittain vähintään 7000 henkilöä ja toiminimiyrittäjiä on maassamme yli 250 000. Kyse ei ole siis mistään pienestä tai marginaalisesta joukosta yhteiskunnassamme.
On erittäin ongelmallista, että yhteiskunnallisesti merkittäviä tietojärjestelmiä luodaan ja otetaan käyttöön näin puutteellisina. Kuten viime syksynä Ylen jutussa totesimme, erilaiset työn muodot ja niin sanottu työn murros on otettava kattavasti huomioon yhteiskunnan rakenteissa ja keskeisten tietojärjestelmien luomisessa. Positiivinen luottorekisteri ei näin tee, vaan se asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja tekee ihmisistä luottokelvottomia, vaikka heillä olisi säännölliset tulot. Esimerkiksi myönnetyt apurahat ilmoitetaan myös verottajalle, joten miksi niitä ei voida lisätä tulorekisterin ja positiivisen luottorekisterin tietoihin? Vaatinee järjestelmäkehittämistä, mutta on varmasti tehtävissä.
Sekä poliitikkojen että viranomaisen suhtautuminen ongelmaan on ollut suoraan sanottuna vähättelevää. Tämä käy hyvin ilmi esimerkiksi seuraavasta lausunnosta:
”On harmillista, että etenkin toiminimiyrittäjien ja apurahansaajien luotonsaanti on vaikeutunut siksi, että kaikki tulot eivät näy luottotietorekisteriotteessa. Ymmärrämme, että tästä on aiheutunut hankaluuksia, ja olemme pahoillamme tilanteesta. Luottotietorekisteriotteessa voidaan näyttää vain sellaisia tuloja, jotka on ilmoitettu tulorekisteriin. Pyrimme rekisterinpitäjänä myös jatkossa korostamaan sidosryhmätilaisuuksissa ja viestinnässämme sitä, että positiivisen luottotietorekisterin luottotietorekisteriote ei aina anna kattavaa kuvaa asiakkaan tuloista. Kannustamme luotonantajia käyttämään asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa ja etenkin tulotietojen selvittämisessä muitakin lähteitä kuin luottotietorekisteriotetta.” (Positiivinen luottorekisteri 25.11.2024.)
Kaunis ajatus, mutta ei vastaa todellisuutta, jossa tietojärjestelmät ja päätöksenteko hoidetaan yhä useammin pelkän automatiikan varassa. Jos esimerkiksi luottokorttia haetaan vain sähköisellä asioinnilla tai verkkokaupassa osamaksun hyväksymisestä päättää pelkkä botti, miten toimitat sille lisätietoja tuloistasi?
Positiivinen luottorekisteri täytti vuoden huhtikuun 1. päivänä – onnitteluja se ei kuitenkaan ansaitse. Vaadimmekin poliitikkoja ja viranomaisia tarttumaan tähän aitoon ongelmaan ja korjaamaan positiivista luottorekisteriä niin, että siihen voidaan sisällyttää tietoja myös muista tulotyypeistä. On aivan normaalia, että uusi järjestelmä ei ole heti valmis, vaan järjestelmiä joudutaan täydentämään ja korjaamaan vielä käyttöönoton jälkeen.
Viime vuoden lopussa oikeusministeri Leena Meri katsoi, että mahdollista järjestelmäkehittämistä voitaisiin tehdä vasta positiivisesta luottorekisteristä annetun lain jälkiarvioinnin jälkeen. Arviointi on tarkoitus toteuttaa neljän vuoden sisällä rekisterin käyttöönotosta. Vetoamme, että lain jälkiarviointiin ryhdytään viivyttelemättä, sillä ongelmat ovat ilmeisiä ja merkittäviä.
Ennen kuin muutoksia tapahtuu, ohjeistamme, että apurahatutkijoina ja yrittäjinä toimivat jäsenemme asioisivat mahdollisuuksien mukaan mieluummin ihmisen kuin pelkän sähköisen järjestelmän kanssa. Näin lisätietojen toimittaminen tulojen suhteen on mahdollista ja ne voidaan ottaa huomioon luotonanto- ja lainapäätöksissä. Pankkien kanssa tämän pitäisi olla mahdollista edelleen melko hyvin, mutta esimerkiksi verkkokaupassa asioidessa tilanne on vaikeampi, jos verkkokauppa toimii pelkän automatiikan varassa.
Miia Ijäs-Idrobo
Tieteentekijöiden erityisasiantuntija