Tieteentekijät tarjoaa suosituksia kielitietoisuuden ja monikielisten käytänteiden vahvistamiseksi suomalaisessa tiedeyhteisössä ja tieteentekijöiden työpaikoilla.
Tieteen ja tiedeyhteisöjen kansainvälistyessä korkeakoulujen kielivalikoima Suomessa on moninaistunut. Suomalaisen tieteen ja opetuksen perinteinen kieliympäristö, jossa suomi ja ruotsi ovat keskeisessä roolissa, on saanut rinnalleen yhä vahvemman englannin kielen aseman. Englannin käytön lisääntyminen edistää tieteen kansainvälistymistä ja kansainvälisten tieteentekijöiden osallisuutta työyhteisössä, mutta kääntöpuolena se voi heikentää heidän integroitumistansa suomalaiseen yhteiskuntaan, jos kotimaisten kielten oppimista ei tueta riittävästi. Kielitaito voi toimia esteenä kansainvälisten osaajien työllistymiselle, vaikka heidän tutkimusosaamisensa olisi huippuluokkaa.
Tieteentekijöiden hallitus asetti kesällä 2023 työryhmän pohtimaan kieleen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia tieteentekijöiden työpaikoilla. Työryhmä tarkasteli korkeakoulujen kielistrategioita, aiheeseen liittyvää tutkimustietoa ja kuuli useita asiantuntijoita. Erityisen tärkeänä pidettiin kansainvälisten tieteentekijöiden näkökulmien huomioimista. Mukana oli liiton kansainvälisiä aktiivitoimijoita, joiden kokemukset ja tarpeet auttoivat hahmottamaan, miten suomalaista tiedekenttää voidaan kehittää entistä avoimemmaksi ja monikielisemmäksi. Kohti toimivaa monikielisyyttä! Tieteentekijöiden suositukset kielitietoisuuden ja monikielisten käytänteiden vahvistamiseksi -raportti syntyi työryhmän työskentelyn tuloksena.
Monikielisyyden ja kielitietoisuuden edistäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja resursseja
Raportti antaa selkeitä suosituksia työpaikoille kielitietoisuuden parantamiseksi. Organisaatioiden tulee olla tietoisia siitä, että niiden henkilöstö voi puhua ja edustaa eri kulttuureja. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rinnakkaiskielisyyden edistämistä, yhteisten kielistrategioiden laatimista ja kielikoulutuksen mahdollistamista kansainvälisille työntekijöille. Näin varmistetaan, että kaikki työntekijät voivat osallistua täysipainoisesti työyhteisöönsä, vaikka heidän äidinkielensä olisi jokin muu kuin suomi.
Työpaikkojen monikielisyyttä voidaan tukea aktiivisilla kielistrategioilla, jotka luovat selkeyttä siihen, miten ja milloin eri kieliä käytetään. Kielistrategioiden laatiminen ja päivittäminen auttavat varmistamaan, että kielivalinnat ovat johdonmukaisia ja tukevat organisaation tavoitteita. Monikielisyyden toteutuminen edellyttää suunnittelua ja resursseja – esimerkiksi käännöspalveluita ja selkeitä linjauksia siitä, millä kielellä kokoukset ja materiaalit toteutetaan. Kieleen liittyvät valinnat on hyvä tehdä tietoisesti ja avoimesti, ja viestiä niistä etukäteen selkeästi koko työyhteisölle. Rinnakkaiskielisyyden hyödyntäminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kokouksissa ja tapahtumissa voidaan käyttää useita kieliä rinnakkain.
Vaikka monissa akateemisissa ympäristöissä voi työskennellä pääasiassa englanniksi, kotimaisten kielten taito on usein välttämätön laajempaan integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Raportissa esitetään, että työnantajien tulisi tarjota mahdollisuuksia kieliopintoihin työajalla. Kotimaisten kielten omaksuminen tukee kansainvälisten työntekijöiden urakehitystä ja kotiutumista, mutta myös työtehtävien tasaisempaa jakautumista.
Tieteentekijät kehittää myös omia käytäntöjään
Myös Tieteentekijät soveltaa suosituksia omaan toimintaansa. Olemme sitoutuneet monikielisyyteen ja tarjoamme jäsenillemme palveluja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Monet yhteisömme tapahtumat ovat monikielisiä, sillä jatkuvasti kasvava osuus aktiivitoimijoistamme on kansainvälistaustaisia. Panostamme englanninkielisiin materiaaleihin, koulutuksen ja perehdytykseen. Tavoitteenamme on, että kansainväliset aktiivit ja jäsenet voivat osallistua liiton toimintaan yhdenvertaisesti ja että he saavat tarvitsemansa tuen esimerkiksi luottamustehtäviin liittyvissä asioissa. Kiinnitämme huomiota siihen, että eri toimintojemme kielivalinnat ovat perusteltuja ja yhteisössämme avoimesti viestittyjä.
Lue koko raportti ja tutustu suosituksiin.
Tieteentekijöiden kielipolitiikka -työryhmä 2023–2024
Ryhmän jäsenet: osastonjohtaja Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta (työryhmän puheenjohtaja), projektitutkija Sara Backman Itä-Suomen yliopistosta, sekä liiton hallituksen edustajat Marko Helenius (Tampereen yliopisto) ja Hanna Lempinen (Lapin yliopisto, 1.1.2024 alkaen Luonnonvarakeskus LUKE), ja sihteeriksi erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo.
Työryhmän vakituisten jäsenten lisäksi ryhmässä on kuultu useita eri asiantuntijoita. Lisäksi ryhmä on tarkastellut eri korkeakoulujen kielistrategioita, joita on laadittu tai uudistettu ahkerasti viime vuosina. Ryhmän toimikausi oli 1.9.2023–30.6.2024.
”Kohti toimivaa monikielisyyttä! Tieteentekijöiden suositukset kielitietoisuuden ja monikielisten käytänteiden vahvistamiseksi” on hyväksytty liiton hallituksen kokouksessa 24.8.2024.