Korkeakoulutuksen laatua ja korkeakouluissa työskentelevien urapolkuja on järkevää kehittää yhdessä eurooppalaisten verkostojen kanssa, kirjoittavat Tieteentekijöiden Maija Mattila ja OAJ:n Hanna Tanskanen.
Korkeakoulut toimivat sekä eurooppalaisen koulutusalueen (EEA) että eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) ytimessä. Korkeakoulutus ja tutkimus on entistä kansainvälisempää ja vaikuttamista tavoitteisiin tapahtuu sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Siksi on tärkeää toimia kansallisen tason lisäksi yhteistyössä muiden maiden opetusalan liittojen kanssa.
European Trade Union Committee for Education, ETUCE on opetusalan yhteinen eurooppalainen liitto, joka toimii sosiaalidialogikumppanina ja edunvalvojana Euroopan tasolla. ETUCEn kautta OAJ:lla ja Tieteentekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa laajasti EU:n koulutus-, työelämä- ja työmarkkinakysymyksiin, osallistua opetussektorin sosiaalidialogin kehittymiseen sekä Euroopan tason edunvalvonta- ja järjestötoimintaan.
Esteitä raivaten kohti syvempää ylikansallista yhteistyötä
EU:ssa korkeakoulutuksen kehittäminen vie kohti syvempää ja laajempaa ylikansallista yhteistyötä ja yhteismitallisuutta. Huhtikuussa julkaistiin Eurooppa-neuvoston suositus ”siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi”. Dokumentti koostuu 15 suosituksesta, joista kymmenen on suunnattu jäsenvaltioille ja viisi Euroopan komissiolle.
Suosituksessa perätään esteiden poistamista tiiviimmän yhteistyön tieltä. Esteiksi tunnistetaan muun muassa erot laadunvalvonnassa, tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustamisessa, eurooppalaisen laadunvarmistuksen ja opintopistejärjestelmän (ECTS) soveltamisessa sekä virtuaalisen ja hybridiopetuksen tunnustamisen osittaisuus. Paljolti on siis kyse järjestelmien eroista, ja yhteistyön tiivistämisessä puolestaan järjestelmien tekemisestä yhteismitallisemmiksi.
Neuvosto suosittelee jäsenvaltioille sen selvittämistä, voisiko korkeakoulujen alliansseille tulla jonkinlainen lakiin perustuva asema. Allianssit ovat useasta korkeakoulusta koostuvia ylikansallisia yhteistyömuotoja (katso esimerkit alliansseista tästä ja tästä). Lisäksi neuvosto suosittelee osallistumista ylikansalliseen korkeakoulujen rahoitukseen sekä yhteiseurooppalaisen tutkinnon mahdollisuuden selvittämistä. Yhtenä suosituksena on ottaa opiskelijat ja henkilöstö mukaan kansainvälisten yhteistyörakenteiden hallintoon huomioiden olemassa olevat akateemisen itsehallinnon demokraattiset piirteet.
Akateemisten urien kokonaisvaltaista parantamista
Komissio näkee korkea-asteen merkityksen vahvaksi ja hyvin tärkeäksi Euroopan tulevaisuudelle. Valmisteilla on aloite korkeakoulutuksen akateemisten urien kehittämisestä houkutteleviksi ja kestäviksi. Komission aloite pohjautuu osaltaan Euroopan unionin yliopistostrategiaan, joka korostaa tutkimuksen laatua, houkuttelevia tutkijanuria sekä eurooppalaista laajaa koulutusyhteistyötä.
Strategiassa on todettu tarve käsitellä akateemisia uria järjestelmällisesti ja kokonaisvaltaisesti, edistää joustavia urarakenteita ja parantaa työskentelyolosuhteita. Strategia linjaa myös ura-arviointeja, joissa otetaan huomioon henkilöstön erilaiset työt, kuten opetus, tutkimus, yrittäjyys tai johtaminen.
Komission tavoitteena on ehdottaa yhteistyössä sidosryhmien ja jäsenmaiden kanssa vuoden 2023 aikana eurooppalaisia puitteita houkutteleville ja kestäville urille korkea-asteen koulutuksessa (Attractive and sustainable careers at HE). Niiden tulee olla synergiassa eurooppalaisella tutkimusalueella kehitetyn tutkijanurakehyksen kanssa. Aloite pyrkii ratkaisemaan alalla pitkään jatkuneita haasteita. Niitä ovat esimerkiksi akateemisen järjestelmän jäykkyys ja uramallien puute, erilaisten akateemisten polkujen välinen arvostus, sukupuolten väliset erot urakehityksessä ja niihin liittyvät ennakkoluulot sekä työskentelyolosuhteiden epävarmuus.
Komissio näkee, että korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö on avainasemassa, jotta eurooppalaisen osaamisstrategian tavoite saavutetaan. Akateemisen työn tulee olla houkuttelevaa, jotta parhaat osaajat haluavat työskennellä korkeakouluissa.
Kehittämisen apuna eurooppalainen koulutuksen sosiaalidialogi
Komission tukeman koulutuksen sosiaalidialogin kautta pyritään edistämään vuoropuhelua ja työolosuhteita yhteistyössä eurooppalaisen koulutusalan työnantajajärjestön EFEE:n kanssa eri koulutusasteilla. Eurooppalaisilla opetusalan liitoilla on ollut yhteisiä projekteja muun muassa opettajan ammatin houkuttelevuudesta (perusaste) sekä korkeakouluopetuksen ja johtamisen laadun edistämisestä.
EFEE ja ETUCE ovat julkaisseet yhteiset suositukset laadukkaaseen korkeakouluopetukseen ja johtamiseen. Suosituksia on kaiken kaikkiaan 13. Yhtenä tärkeänä suosituksena on edistää urakehityksen ja etenemisen malleja, jotka tunnustavat tasa-arvoisesti opetuksen ja tutkimuksen. Uramalleja korkeakouluissa on kehitettävä yhteistyössä työmarkkinaosapuolen kanssa. Etenemisen kriteerien tulisi ottaa huomioon kaikkia akateemisen työn näkökohtia sekä varmistaa tasapuolisuus ja syrjimättömyys urapoluilla.
Tieteentekijät ja OAJ ovat työssä mukana eurooppalaisen kattojärjestömme ETUCE:n kautta ja työskentelemme yliopistojen kanssa urajärjestelmien kehittämiseksi, määräaikaisuuksien vähentämiseksi ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Pidämme tärkeänä yliopistojen ja yliopistoyhteisöjen autonomian vahvistamista ja riittävien resurssien takaamista kaikkiin korkeakoulujen tehtäviin.
Erityisasiantuntija Maija Mattila, Tieteentekijät
Erityisasiantuntija Hanna Tanskanen, OAJ
Kuvaajat: Maija Mattila (pääkuva), Milla Talassalo (Maija Mattila) ja Leena Koskela (Hanna Tanskanen)