Työttömyysturvaan liittyy apuraha- ja väitöskirjatutkijan näkökulmasta monenlaisia sudenkuoppia. Kielteiseen työttömyysturvapäätökseen ei kannata välttämättä tyytyä, kuten jäsenemme tapaus osoittaa.
Väitöskirjaa tehnyt Tieteentekijöiden jäsen oli saanut jatko-opintoihinsa opintotukea ja siirtynyt tämän jälkeen apurahalle. Apurahan päätyttyä hän oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja hakenut työttömyysetuutta. Rahoituksen lakattua väitöskirjatyön edistäminen oli mahdotonta eikä estettä kokoaikatyön vastaanottamiselle ollut. Tästä huolimatta TE-toimisto antoi kielteisen lausunnon, jonka mukaan väitöskirjatutkija ei ollut oikeutettu työttömyysetuuteen päätoimisen opiskelun perusteella.
Kielteisen päätöksen saatuaan jäsenemme valitti sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Liiton lakimiehen avustuksesta huolimatta muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Jatko-opinnot katsotaan vakiintuneesti työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitetuksi opiskeluksi, ja päätoimisina ne estävät oikeuden työttömyysetuuteen. Opinnot ovat päätoimisia, jos niiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Työttömäksi jäädessään väitöskirjatutkijan tulee siis osoittaa jatko-opintonsa sivutoimisiksi joko vakiintuneen opiskeluaikaisen työhistorian tai opintojen laajuuden perusteella.
Opintosuunnitelman päivittäminen tärkeää
Vakiintunut työssäolo ei usein tule kysymykseen apurahalla työskenteleville, koska heillä ei ole työsuhdetta yliopistoon. Tällöin vaihtoehdoksi jää osoittaa opinnot sivutoimisiksi niiden laajuuden perusteella. Keskeinen ongelma jäsenemme tapauksessa oli se, että TE-toimisto ja sittemmin myös sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta katsoivat jatko-opinnot automaattisesti laajuudeltaan päätoimisiksi siitä huolimatta, ettei jäsenemme ollut suorittanut työttömyysaikana opintoja päätoimisesti.
Muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukaan jäsenemme jatko-opintojen laajuutta olisi tullut arvioida opintojen aloitushetkellä laaditun opintosuunnitelman perusteella. Se, että opiskeluaika oli sittemmin pidentynyt, ei ollut lautakunnan mukaan syy katsoa opintoja sivutoimisiksi. Vaikka opintosuoritusotteen perusteella oli ilmeistä, etteivät jatko-opinnot olleet juurikaan edistyneet ilman rahoitusta, suoritustahdin hidastumisella ei ollut vaikutusta päätoimisuuden uudelleen arviointiin. Tästä syystä muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Hylkäävän ratkaisun jälkeen valitimme viimeiseen muutoksenhakuasteeseen eli vakuutusoikeuteen. Vetosimme valituksessa siihen, ettei jatko-opinto-oikeuden alkaessa laadittu opintosuunnitelma ole tutkijaa sitova asiakirja, vaan suunnitelma opintojen sijoittamisesta sen hetkisen tiedon varassa. Jos väitöskirjatyön rahoitus loppuu, on tutkijan käytännössä aina keskeytettävä työnsä tai tehtävä sitä sivutoimisesti työnhaun lomassa. Tällöin alkuperäinen opintosuunnitelma ei luonnollisestikaan toteudu.
Vakuutusoikeus tarkasteli ratkaisussaan erityisesti väitöskirjatutkijan toimittamia päivitettyjä opintosuunnitelmaa ja ohjaussopimuksia. Vakuusoikeuden mukaan ajantasaiset opintosuunnitelmat osoittivat, että jatko-opintojen suunniteltu suorittamisaika oli yli neljä vuotta. Tällöin opintosuunnitelman mukainen laajuus jäi alle viiden opintopisteen eli päätoimisuuden rajan. Tästä syystä väitöskirjatutkijan oikeutta työttömyysetuuteen ei olisi saanut evätä. Ratkaisu osoittaa, että jatko-opintojen laajuutta arvioidessa on huomioitava nimenomaan opintosuunnitelmasta ilmenevä opintojen laajuus.
Kun väitöskirjatyö on rahoituksen loppuessa keskeytynyt, toimita työvoimaviranomaisille ajantasaiset ja päivitetyt opintosuunnitelmat.
Tieteentekijöiden lakimies Salla Viitanen kommentoi: ”Vakuutusoikeuden tuoreella ratkaisulla on laajempaakin vaikutusta väitöskirjaa apurahalla tekevien näkökulmasta. Jäsentemme on tärkeää muistaa, että kun väitöskirjatyö on rahoituksen loppuessa keskeytynyt, työvoimaviranomaisille tulee toimittaa aina ajantasaiset ja päivitetyt opintosuunnitelmat.”
Toivomme vakuutusoikeuden päätöksen täsmentävän väitöskirja- ja erityisesti apurahatutkijan työttömyysturvaan liittyvää soveltamiskäytäntöä. Kiitämme jäsentämme hänen halustaan lähteä muutoksenhakuprosessiin, joka kesti liki kaksi vuotta. Onnittelemme lopputuloksesta!
Oletko saanut työttömyyskassasta tai Kelasta kielteisen päätöksen työttömyysetuushakemukseesi? Tieteentekijöiden liitto auttaa tilanteesi arvioimisessa ja tarvittaessa myös valitusprosessissa. Huomioithan, että valitus on toimitettava 30 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut tiedon päätöksestä. Muussa tapauksessa valitus on myöhästynyt. Kielteisen päätöksen saatuasi ota viipymättä yhteys liiton oikeudelliseen neuvontaan.
Kirjoittanut: Lakiavustaja Maiju Meller