Tieteentekijöiden ylin päätöksentekoelin, liittokokous oli koolla Teamsissa perjantaina 20. toukokuuta 55 edustajan voimin. Liiton edellisen vuoden toiminnan ja tilinpäätöksen tarkastelun lisäksi liittokokousedustajat saivat katsauksen tiede- ja korkeakoulupolitiikan ajankohtaisiin asioihin.
Liittokokouksen aluksi opetusneuvos Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi kuulumisia korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelmasta, jossa selvitetään, millaisin keinoin korkeakoulutus ja tutkimus voivat edesauttaa Suomen julkisen talouden vahvistamista ja kestävää kasvua. Keskeisinä asioina nousivat TKI-rahoituslain valmistelu, syksyllä valmistuva jatkuva oppimisen strategia, sekä se, miten osaamistason nostamisen tavoitteet heijastuvat koulutusjärjestelmään ja tutkintoihin. ”Jatkossa opiskelu ja työelämä lomittuvat keskenään”, hän tiivisti. Palonen nosti esille myös vastuullisen tutkijan arvioinnin kansallisen suosituksen, ja sen kytkeytymisen rahoitusmallin pohdintaan.
”Vaatimuksiin vastattava oikein kohdennetuilla satsauksilla”
Puheessaan liittokokousedustajille Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola sanoi, että korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelmassa on paljon innostavia mutta samalla myös huolettavia asioita, jotka vaikuttavat tieteentekijän elämään. Moni asia pitää miettiä uusiksi. Niistä on tärkeää olla keskustelemassa tiiviisti Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. ”Osaamiseen halutaan panostaa nostamalla sisäänottoja, lisäämällä englanninkielisiä kandiohjelmia, luomalla entistä joustavampia opintopolkuja ja luomalla parempia mahdollisuuksia opiskella työn ohella. Kaikki tämä on hienoa ja yhteiskunnallisesti merkittävää, mutta teemmekö tämän sitten talkoona? Jos tulee vaatimuksia, tarvitaan oikein kohdennettuja satsauksia, joissa raha kulkee sinne, missä on toimintaa, ei sinne missä himmeleitä pyöritellään”, hän tähdensi.
Peltola totesi muutosten heijastuvan myös siihen, miten liiton toimintaa kehitetään tukemaan yhä moninaisemman jäsenkunnan tarpeita ja vahvempaa vaikuttavuutta vuoropuhelussa yhä moninaisempien sidosryhmien kanssa. ”Edustamme niin apurahatutkijoita, lehtoreita, kliinisiä tutkijoita, väitöskirjatutkijoita, informaatioalan asiantuntijoita, päälliköitä, johtajia, yliopisto-opettajia ja professoreita. Edustamme tieteentekijöitä, jotka työskentelevät paitsi yliopistolla myös kolmannella sektorilla, Suomen akatemiassa, ministeriöissä, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa – pätkissä tai toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Olemme kaikkien tieteetekijöiden liitto, ja pidän sitä suurimpana voimavaranamme.”
Perusteellinen ohjelmatyö vankka pohja vaalivaikuttamiselle
Toiminnanjohtaja Johanna Moisio totesi katsauksessaan vuoteen 2021, että viime vuosien vahva ohjelmatyömme on oiva pohja, kun suuntaamme kohti vuoden 2023 eduskuntavaaleja. Tieteentekijöiden politiikkatavoitteet ovat nyt korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa linjapaperissa ja uusimmissa sisällöllisissä linjapapereissa. Niitä on jo käytetty ahkerasti liiton kymmenissä sidosryhmätapaamisissa. Tieteentekijöiden näkyvyyttä on vahvistettu muun muassa Tutkitun tiedon teemavuoden teoin ja tapahtumin sekä Vuoden tieteentekijän ja nuorempien tutkijoiden raportin saaman mediahuomion myötä. Tuloksekasta vaikuttamista on tehty tiederahoituksen puolesta. Jäsenille konkreettisesti tuntuvia parannuksia ovat esimerkiksi jäsenmaksun uudistaminen, uusi, kattava oikeusturvaetu, kolmella kielellä uudistettu apurahaopas sekä tuoreutettu Acatiimi-lehti. Ulkomaalaistaustaisten jäsenten palvelua on kehitetty muun muassa laajoilla verkkosivusisällöillä sekä simultaanisti tulkatuilla tilaisuuksilla ja englanninkielisillä webinaareilla.
Kevätliittokokous myönsi hallitukselle vastuuvapauden
Talouspäällikkö Sanna Hoikka esitteli vuoden 2021 tilinpäätöksen. Liittokokous päätti myöntää vastuuvapauden vuoden 2021 hallitukselle ja vuoden 2021 ylijäämän käytöstä sekä vaalivaliokunnasta. Liittokokouksen puheenjohtajana toimi Erkki Pesonen Itä-Suomen tieteentekijät ITTE ry:stä.
Liittokokous on Tieteentekijöiden ylin päättävä elin, jossa liiton jäsenistö on edustettuna hallitusta laajemmin. Kullakin yhdistyksellä on liittokokouksessa edustajia jäsenmääränsä mukaisesti. Liittokokouksemme on järjestetty vuodesta 2020 lähtien pääsääntöisesti kaksikielisesti eli edustajat voivat käyttää sekä suomea että englantia. Olemme tässä uranuurtajia sekä ammattiyhdistysliikkeessä että järjestömaailmassa.
Kuvat: Milla Talassalo