Kysymyksiä ja vastauksia koronapandemian aiheuttamista tilanteista työelämässä

PÄIVITETTY VERSIO 11.6.2020
Alkuperäinen julkaistu 20.3.2020

Tieteentekijöiden lakimiehet ovat koostaneet hyödyllistä tietoa jäsenillemme kymmeneen kysymykseen ja vastaukseen. Tilanne muuttuu jatkuvasti. Uutta sääntelyä ja viranomaisohjeistusta tullee jatkossakin. Näitä ohjeita päivitetään tarpeen mukaan.

1. Mitä tehdä, jos sairastun koronaan tai minulla on muuten flunssan oireita?

Työntekijän on sairaana aina syytä jäädä sairaslomalle. Katso työnantajasi ohjeistuksesta montako päivää voit olla sairaana omalla ilmoituksella. Useilla työpaikoilla tätä oikeutta on laajennettu huomattavasti koronavirusepidemian ajaksi.

Sairaana saat lähtökohtaisesti työehtosopimuksen mukaista sairausajan palkkaa. Mikäli sinulla ei ole sovellettavaa työehtosopimusta, voit saada työsopimuslain mukaista korvausta ja sen jälkeen KELA:n sairauspäivärahaa.

Mikäli olet MELA-vakuutettu apurahansaaja, voit saada sairauspäivärahaa. Katso lisätietoja MELA:n sivuilta.

Jos epäilet sairastuneesi koronaan, seuraa THL:n ohjeita ja ilmoita työnantajallesi.

2. Minut on määrätty virallisesti karanteeniin, voinko saada korvausta?

Tartuntatautilain mukaan henkilöllä, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, on oikeus saada ansionmenetyksen korvaamiseksi tartuntatautipäivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään. Lisää tietoa tartuntatautipäivärahasta löydät Kelan nettisivuilta.

3. Olen apurahansaaja. En voi toteuttaa tutkimustani koronatoimenpiteiden takia, mitä teen?

Apurahansaajien tilanne on erittäin vaihteleva ja hankala. Osaan apurahansaajista tilanne ei vaikuta juuri mitenkään – jos pysyt terveenä ja tutkimus ei vaikeudu rajoitustoimenpiteiden takia. Tällöin voit jatkaa työskentelyä normaalisti. Myös apurahatutkijoiden kannattaa täysimääräisesti pyrkiä hyödyntämään etäyhteyksiä sekä miettimään vaihtoehtoisia tapoja tehdä tutkimusta.

Osalla apurahatutkijoista koronatoimenpiteet ovat valitettavasti aiheuttaneet sen, että tutkimussuunnitelma muuttuu erittäin vaikeaksi toteuttaa. Jos esimerkiksi lähdeaineisto sijaitsee ulkomailla taikka sisältää suurten ihmismassojen käyttäytymisen seuraamista, voi tutkimuksen tekeminen hankaloitua merkittävästi.

Useat säätiöt ovat jo tiedottaneet siitä, miten apurahansaajan tulee kussakin tilanteessa toimia. Seuraathan aktiivisesti oman rahoittajasi tiedotusta. Useimmat säätiöt tarjoavat apurahansaajille erilaisia joustoja koronatilanteesta johtuen.

Mikäli tutkimus menee kokonaan uusiksi, tällaisessa tapauksessa kannattanee ottaa yhteyttä apurahanantajaan ja keskustella vaihtoehdoista.  Usein apurahakausia on mahdollista esimerkiksi siirtää, mutta tällöin tulee huomioida se, miten henkilön toimeentulo turvataan. Mikäli tutkimuksen teko vaikeutuu merkittävästi, on mietittävä, onko tutkimussuunnitelma esimerkiksi muutettavissa siten, että se on toteuttamiskelpoinen koronarajoituksista huolimatta?

Apurahatutkijat valitettavan usein edelleen jäävät vaille työttömyysturvaa, kun heidän katsotaan työllistyvän omassa työssään, ja apurahakauden siirtäminen voi aiheuttaa yllättäviä tulkintatilanteita.

Apurahalla tehty tutkimus ei ole työsuhteista työtä, eikä sitä valvota eikä johdeta, vaikka työstä toimitetaan raportti apurahanantajalle. Hyvä käytäntö kuitenkin on pyrkiä toteuttamaan hanke suunnitelman mukaisesti tai tekemään siihen perusteltuja muutoksia olosuhteiden muutoksesta johtuen.

Myös apurahansaajien vakuutusmaksuihin on tullut joustomahdollisuuksia, sillä Melan vakuutusmaksuihin liittyvää valtioneuvoston asetusta on muutettu väliaikaisesti koronan aiheuttamien poikkeusolojen takia. Vakuutusmaksujen eräpäivää voi nyt siirtää korottomasti enintään kolmella kuukaudella, jos vakuutusmaksun alkuperäinen eräpäivä osuu ajalle 10.4.–31.7.2020.

Yliopisto/työhuonekorvausten periminen on osassa yliopistoissa keskeytynyt koronapandemian ajaksi. Ole yhteydessä omaan yliopistoosi varmistaaksesi saatko vapautusta maksusta, mikäli et ole koronatilanteen vuoksi pystynyt käyttämään työtilojasi.

4. Mitä väliaikaisia parannuksia työttömyysturvaan on tehty?

Poikkeustila on aiheuttanut muutoksia kokonaan työttömien ja lomautettujen työttömyysturvaan ajalla 15.4.–6.7.2020. Muutokset ovat tulleet voimaan takautuvasti 16.3. alkaen. Hallitus on tehnyt esityksen työttömyysturvalain muutoksia koskevien säännösten jatkamisesta edelleen 31.12.2020 saakka.

Jos työttömyysturvan omavastuuajan ensimmäinen päivä on 16.3.–6.7.2020 välisenä aikana, työttömälle tai lomautetulle voidaan maksaa työttömyysetuutta myös viiden päivän omavastuuajalta. Tämä koskee sekä ansiosidonnaista päivärahaa että Kelan maksamaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.

Jotta ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi saada, on täytettävä työssäoloehto sekä kassan jäsenyysehto.Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaadittava työssäoloehto on väliaikaisesti puolitettu. Nyt työssäoloehdon täyttymiseen riittää 13 kalenteriviikkoa, jos ansiopäivärahahakijan normaali 26 kalenteriviikon työssäoloehto ei täyty. Työssäoloehtoa kerryttävää työtä tulee olla tehty vähintään yksi kalenteriviikko 1.3.2020 jälkeen ja ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä oltava viimeistään 3.7.2020. Ansiopäivärahaa voi siis saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Tieteentekijöiden liiton jäsenet liitetään lähtökohtaisesti jäseniksi myös Opettajien työttömyyskassaan, jos jäsen on liittymishetkellä työsuhteessa. Koronapandemian aikana on todella tärkeää kuulua työttömyyskassaan lomautuksen tai irtisanomisen varalta.

Huom! Muistathan tarkistaa, että jäsenmaksusi ajan tasalla, sillä ansiosidonnaisen päivärahan edellytyksenä on, että kaikki jäsenmaksut on maksettu asianmukaisesti!

Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha, joka on maksettu 16.3.2020 tai sen jälkeen alkaneen lomautuksen vuoksi, ei kuluta ajalla 16.3.–30.6.2020 työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Hallituksen esityksen mukaan työttömyyspäivärahan enimmäisajan kulumisen keskeytyminen laajenisi 1.7.-31.12.2020 välisenä aikana koskemaan kaikkia työttömiä työnhakijoita. Lisäksi työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on poikkeuksellisesti nyt oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Muutos nopeuttaa työn ohella opiskelevan ja yritystoimintaa harjoittavan lomautetun henkilön työttömyysetuuden hakemista ja saamista. Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta

Tarkempia tietoja siitä, miten väliaikaiset muutokset vaikuttavat oman työttömyysturvan osalta kohdalla, saa Kelasta tai Opettajien työttömyyskassasta.

5. Voiko työnantaja määrätä työntekijän omaehtoiseen karanteeniin?

Mikäli työnantaja varotoimenpiteenä määrää työntekijänsä tai osan heistä kotiin, työnantajalla on velvollisuus maksaa normaalisti palkkaa työntekijälle määräyksen voimassaoloaikana.

Lähtökohtaisesti tällaiset tilanteet hoidettaneen etätyöllä. Yliopistojen kokonaistyöajassa toimivilla etätyömahdollisuus on olemassa ilman erillistä sopimusta, ja muiden lienee syytä sopia työnantajansa kanssa mahdollisimman pian etätyön mahdollisuuksista ja käytännöistä.

6. Työnantaja on antanut ohjeistuksen koskien koronavirusta vastaan suojautumista. Pitääkö työnantajan antamaa ohjeistusta noudattaa?

Lähtökohtaisesti tilanteessa on noudatettava työnantajan ohjeistusta erityisesti siltä osin kuin se määrää työtehtävien organisoinnista ja järjestämisestä. Jos työnantaja on esimerkiksi ohjeistanut, että luennot pidetään etänä, tätä ohjetta on syytä noudattaa. Työnantaja vastaa työpaikan turvallisuudesta ja työsuojelusta.

Työnantajan direktio-oikeus ei kuitenkaan yllä vapaa-ajalle asti, eli lähtökohtaisesti työnantaja ei voi esittää määräyksiä koskien vapaa-aikaa. Viranomaisten antamia ohjeita on kuitenkin syytä noudattaa myös vapaa-ajalla, riippumatta siitä, edellyttääkö työnantaja niiden noudattamista.

7. Mitä tehdä, jos kuulun riskiryhmään, ja tiedän, että muut ovat sairaana töissä?

Työntekijällä ei liene oikeutta kieltäytyä töistä koronaviruksen pelossa. Työnantajalla on kuitenkin myös koronavirusepidemian aikana työturvallisuusvelvoitteita. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Kerrothan työnantajalle kirjallisesti, mikäli kuulut tai mikäli perheenjäsenesi kuuluu riskiryhmään.

Näin ollen työnantajan on huomioitava viranomaisten antamat ohjeet ja parhaalla mahdollisella tavalla varmistettava työympäristö, jossa koronavirus ei pääse leviämään. Toimenpiteet voivat sisältää niin etätyötä kuin hygieniasta huolehtimista ja siivoamista.

Avokonttorit ja monitoimitilat ovat erityisen haastavia, ja työnantajan olisi hyvä miettiä kuinka saadaan riittävää etäisyyttä työntekijöiden välille, mikäli etätyö ei ole mahdollista syystä tai toisesta.

Riskiryhmäläisten kanssa on suositeltavaa sopia etätyömahdollisuuksista. Jos etätyö ei tietyssä työtehtävässä ole mahdollista, on suositeltavaa miettiä työntekijälle väliaikaisesti muita työtehtäviä. Tulee muistaa, että vaikka etätyö ei olisi kaikkien työtehtävien osalta mahdollista, se on todennäköisesti mahdollista esimerkiksi kokousten osalta.

8. Kesäaika

Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä myöskään korona-aikana mitä työntekijä saa tehdä kesälomallaan. Esimerkiksi loma-ajan matkustamista työnantaja ei voi kieltää. On kuitenkin hyvä huomioida, että työntekijän tulee lähtökohtaisesti voida aloittaa työskentelynsä loman jälkeen sovitusti. Esimerkiksi loma-ajan matkustamisesta johtuva pakollinen karanteeniaika 2 viikkoa kotimaahan palatessa ei ole riittävä syy olla palaamatta töihin. Työntekijän on siksi syytä miettiä etukäteen matkustamisensa ajankohtaa työpaikalle paluu huomioiden siten, että mahdollinen karanteenijakso on päättynyt ennen työhön palaamista.

On tärkeää seurata viranomaisten virallisia ohjeita sekä oman työnantajan ilmoittelua työhön paluusta ennen loman päättymistä.

9. Kesäajan opetus

Huomaathan, että kesäajan opetuksesta tai muusta ylimääräisestä työstä työnantajan on sovittava työntekijän kanssa erikseen ja maksettava siitä erillinen korvaus. Voit lukea lisää asiasta täältä: Kesäopetus ei voi olla talkootyötä (blogi 15.5.2020) 

10. Koronapandemian aikainen työskentely

Koronapandemian aikana työskentely on tapahtunut pääasiassa etänä korkeakoulujen henkilöstöllä. Etätyöskentelystä aiheutuneet kustannukset kuten työhuoneesta tehtävä vähennys, internetyhteydestä aiheutuneet kulut, mahdolliset omakustanteiset hankinnat, kuten työtuoli, työpöytä ym. ovat vähennyskelpoisia ensi keväänä veroehdotusta täydennettäessä. Kannattaa seurata verottajan ohjeistusta verovähennyksiin liittyen verottajan sivulta www.vero.fi ja muista säilyttää kaikki kuitit tekemistäsi hankinnoista.

Lue myös Mitä lomauttaminen tarkoittaa