Avoimella tieteellä tarkoitetaan kansainvälistä liikehdintää, jonka tarkoituksena on edistää avoimia toimintamalleja tutkimuksessa. Sen ytimessä on lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa parantamalla tieteellisen tiedon, korkean opetuksen ja tutkimusaineistojen saatavuutta. Käytännössä avoin tiede pyrkii muun muassa tutkimusartikkeleiden vapaaseen, maksuttomaan saatavuuteen avoimesta tietoverkosta.
Avointa tiedettä edistetään tällä hetkellä hurjaa vauhtia monella eri saralla sekä Suomessa että kansainvälisesti. Esimerkiksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatio valmistelee ohjeita ja suosituksia. Avoin tiede on mahdollisesti huomioitu myös tulevassa hallituksen esityksessä tekijänoikeuslain uudistamiseksi.
Mitä tekemistä ammattiliitolla on avoimen tieteen kanssa? Meiltä Tieteentekijöistä löytyvät ne ammattilaiset, tietoasiantuntijat, tutkijat, opettajat ja informaatioalan ammattilaiset, joilla on kaikista vankin osaaminen avoimen tieteen asioista. Toisaalta avoin tiede koskettaa jokaista korkeakoulussa työskentelevää tavalla tai toisella. Tästä syystä liitto on tehnyt viime aikoina ohjelmatyötä avoimen tieteen parissa. Viime syksynä lähetimme jäsenillemme avoimen tieteen kyselyn, ja tänä keväänä liiton hallitus hyväksyi uuden avoimen tieteen ohjelman.
Tieteentekijöistä löytyvät ne tietoasiantuntijat, tutkijat, opettajat ja informaatioalan ammattilaiset, joilla on vankin osaaminen avoimen tieteen asioista.
Suhtaudumme avoimin mielin avoimen tieteen toimintamallien toteuttamiseen. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, millä keinoin avointa tiedettä edistetään. Jos avoimia toimintamalleja halutaan aidosti edistää, siihen pitää löytyä aikaa ja rahaa. Työntekijät täytyy ottaa mukaan miettimään, miten avoimuutta edistetään, jotta avoimet toimintamallit eivät typisty vain työaikaa syöviksi uusiksi raportointivelvoitteiksi.
Lienee selvää, että jos avoimuutta halutaan aidosti edistää, se edellyttää tosiasiallisia panostuksia sekä korkeakouluilta että yhteiskunnalta. Tietopalveluiden ja tutkimuksen tuen riittävä resursointi ja laadukkaat, tutkijoille ja opettajille helpot palvelut edistäisivät varmasti tieteen avoimuutta. Riittävä henkilökunta tietopalveluissa ja riittävä työajan allokointi avaamiselle auttaisivat eteenpäin. Henkilökunnan kouluttaminen tiedejulkaisemisen ja aineistonhallinnan kysymyksistä, tekijänoikeudesta ja tietosuojasta ovat välttämättömiä toimenpiteitä, jotta avointa tiedettä voitaisiin toteuttaa. Lisäksi tulisi huomioida meritoituminen. Jos avoimen tieteen käytäntöjen toteuttamisesta ei millään tapaa meritoidu, on turha odottaa, että tutkijat ja opettajat käyttäisivät avoimuuteen runsaasti kallisarvoista aikaansa.
Tieteen avoimuuden edistäminen edellyttää panostuksia sekä korkeakouluilta että yhteiskunnalta.
Velvoitteet ja pakot sekä jo ennestään kuormittuneelle henkilökunnalle asetettavat uudet tehtävät eivät ole asianmukainen, mutta eivät myöskään tehokas tapa edistää tieteen avoimuutta. Avointa tiedettä eivät edistä kohtuuttomat tekijänoikeussopimukset, joilla pyritään siirtämään tutkijoiden ja opettajien sukatkin jalasta työnantajalle. Tutkimuksen vapauden kaventaminen tai sen määrääminen ylhäältä päin, missä foorumissa tutkimusartikkelit on julkaistava, ei ole toivottavaa eikä edes avoimen tieteen periaatteiden mukaista.
Määräykset tehdä tehtäviä, jotka eivät meritoi ja joille ei ole varattu hetkeäkään työaikaa eivät ole kestävä tapa edistää avoimia toimintamalleja. Asian voisi kiteyttää näin: avaamiseen tulee pyrkiä tukipalveluilla, riittävillä resursseilla sekä työajalla – ei painostamalla.
Salla Viitanen
Tieteentekijöiden lakimies
Tutustu Tieteentekijöiden Avoimen tieteen ohjelmaan