OKM:n nykyinen rahoitusohjausmalli pitäisi arvioida ja yliopistolakia tulisi täsmentää johtosääntöjen osalta

Tieteentekijät katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta on ansiokas, ja selvittäjäryhmän esittämät suositukset ovat oikeansuuntaisia ja tavoittelemisen arvoisia.  Silti liitto arvioi, että suositusten lisäksi tarvitaan myös lisätoimia.

Selvittäjäryhmä päätyy suosittelemaan OKM:n rahoitusohjauksen vaikutusten arviointia ja sen suhteen täsmentämistä yliopistoautonomiaan. Myös Tieteentekijät katsoo, että tämä on hyvin tärkeää. Liitto on jo kaksi vuotta sitten todennut, että OKM:n nykyinen rahoitusmalli estää yliopistoautonomian toteutumista. Tieteentekijät oli esittämässä rahoitusmallia, jossa keskeinen tavoite on tuoda rahoitukseen ennustettava ja vakauttava osuus. Sillä turvattaisiin yliopistojen hallinnollista autonomiaa suhteessa ministeriöön.

Selvittäjäryhmä painottaa raportissaan yliopistojen johtosääntöjen merkitystä eikä näe tarvetta yliopistolain avaamiselle. Johtosääntöjen kehittäminen olisi myös Tieteentekijöiden mielestä ihanteellinen tapa toiminnan kehittämiseen. Valitettavasti kokemus joidenkin yliopistojen osalta kertoo, ettei yliopistoyhteisö ole aidosti päässyt osallistumaan johtosääntöjen kehittämiseen, eikä se ole myöskään tasa-arvoisessa asemassa päättämässä niistä.

Tieteentekijöiden mukaan yliopistolakia olisi siis syytä täsmentää tältä osin. Yliopistoyhteisön tulisi voida päättää johtosäännöstä edustuksellisissa elimissään, eli monijäsenisessä hallintoelimessä tai kollegiossa. Hallituksella olisi edelleen oikeus päättää yliopiston strategisista ja taloudellisista asioista.

Edustuksellisten elinten aito edustuksellisuus olisi turvattava siten, että niissä toimii ainoastaan yliopistoyhteisön keskuudestaan valitsemia jäseniä. Näin ollen hyvänä toimintatapana voidaan liiton mukaan pitää sitä, että myös säätiöyliopistojen yhteinen monijäseninen hallintoelin valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan samaan tapaan kuin julkisoikeudellisten yliopistojen kollegioissa. Yhtenäinen tapa järjestää edustukselliset elimet hallintomuotoon katsomatta takaa myös sen, ettei eturistiriitoja synny esimerkiksi johdon ja yhteisön välillä.

Lisäksi Tieteentekijät muistuttaa, että apurahatutkijoita tulee kohdella osana yliopistoyhteisöä ja yliopistojen hallinnossa pitäisi huomioida paremmin kansainvälistaustaiset yliopistolaiset. Vaikutusmahdollisuuksien pitäisi olla yhdenvertaisia kaikille yliopistoyhteisön jäsenille.

”Aiomme edistää ja seurata raportin suositusten toteutumista yliopistoissa sekä patistaa myös opetus- ja kulttuuriministeriötä suositusten toimeenpanon seurantaan. Valmistelemme lisäksi suosituksia eri yliopistojen kokemusten pohjalta yliopistodemokratiaa tukevista johtosäännön elementeistä”,  Tieteentekijöiden varapuheenjohtaja Tero Karjalainen kertoo.

Tieteentekijöiden hallitus muodosti kantansa autonomiaselvitykseen kuulemalla 15 jäsenyhdistystä. Hallituksessa on jäseniä sekä julkisoikeudellisista että säätiöyliopistoista.

 

Lisätietoja: Tero Karjalainen, p. 040 355 2121, s-posti tero.karjalainen@uef.fi , Twitter @KarjalainenTero

Lue myös

Blogi 3.3. Halusimme autonomiaselvityksen – saimme pureskeltavaksi kattavan raportin ja pohdittavaksi useita parannusehdotuksia

Tiedote 1.3. Tieteentekijöiden yhdistykset ja hallitus käsittelevät OKM:n autonomiaselvitystä

OKM tiedote 1.3. Selvitys yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta: Ei tarvetta yliopistolain muutoksiin – yliopistojen johtosäännöillä voidaan kehittää toimintaa

Rahoitusmalliesitys