Hallituksen budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä TKI-panostusten suuntaamisesta aiottua vahvemmin korkeakouluille. Tieteentekijät peräänkuuluttaa myös malttia työmarkkinauudistuksiin.
TKI-panostuksiin tasapainoa ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet turvattava
TKI-panostusten vaikutukset uhkaavat valua hukkaan, jos perustutkimuksen ja korkeakoulutuksen rooli uusien innovaatioiden synnyttäjänä unohdetaan. Hallituksen onkin suunnattava suurempi osuus TKI-panostuksista korkeakouluille, jotta T&K-toimintaan voidaan panostaa laaja-alaisesti eri tieteenaloilla.
– Yhdymme Akavan kannanottoon, että vuodelle 2025 korvamerkitsemätön 16 miljoonan euron T&K-rahoitus on suunnattava korkeakoulujen perusrahoitukseen profilointirahoituksena. Akava ehdottaa kannanotossaan myös parlamentaarisen työryhmän perustamista, joka laatisi yli hallituskausien ulottuvan sitovan suunnitelman rahoituksen ja muiden toimien turvaamiseksi kohti 50 % tutkintotavoitetta, puheenjohtaja Tero Karjalainen toteaa.
Osaamisen kehittämisen tulee olla jatkossakin mahdollista uran eri vaiheissa ja työttömyyden aikana. Lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan korvaava menetelmä, jotta osaajapula ei pahene entisestään.
Työmarkkinoille turvaa, kansainvälisten osaajien huoli otettava vakavasti
Vetoamme hallitukseen, että vientivetoista työmarkkinamallia ei säädetä. Tieteentekijät katsoo, että valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sovintoehdotusten tekemiseen ei tule rajoittaa lainsäädännöllä. Pidämme tärkeänä, että valtakunnansovittelijalla ja sovittelulautakunnalla on aito mahdollisuus alakohtaisten tarpeiden huomioimiseen sovitteluprosessin yhteydessä. Pidämme lain suunniteltua voimaantuloa kesken seuraavaa neuvottelukierrosta huonosti harkittuna.
Myös muita työelämälainsäädännön uudistuksia, kuten esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämistä, määräaikaisten työsuhteiden sääntelyä ja palkalliseen sairaslomaan liittyviä muutoksia, tulee arvioida ensisijaisesti kolmikantaisesti hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken. Huolenamme on, että näillä uudistuksilla heikennetään tutkijanuran houkuttelevuutta. Tieteentekijöiden työurat ovat jo nyt pirstaleisia ja epätyypilliset työsuhteet yleisiä, eikä hallituksen valmistelevat uudistukset helpota tilannetta.
Hallituksen maahanmuuttopolitiikan nykyinen linja on aiheuttanut kolauksen Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisten osaajien silmissä, ja jo täällä asuvat kansainväliset tutkijat tuntevat asemansa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa turvattomaksi.
– Tohtoripilotin myötä Suomeen on vääjäämättä tulossa paljon uusia väitöskirjatutkijoita myös ulkomailta. Pidämme tärkeänä, että Suomi on kansainvälisille tutkijoille ja osaajille houkutteleva maa, josta löytyy paitsi kiinnostavat tutkimustyön mahdollisuudet ja uranäkymät, mutta myös hyvän elämän ainekset. Hallituksen on siis arvioitava maahanmuuttopolitiikkansa linjaa uudelleen, jotta Suomi pystyy vastaamaan koko ajan kasvavaan osaajapulaan, Karjalainen summaa.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tero Karjalainen
Toiminnanjohtaja Nina Hahtela
Molempien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)tieteentekijat.fi.