Orpon hallituksen sitoutuminen TKI-panostuksiin ansaitsee kiitosta, mutta rahoituksen kohdentuminen aiheuttaa huolta Tieteentekijöissä. Koulutustason nostaminen ja tutkimusintensiteetin vahvistaminen edellyttävät korkeakoulutuksen perusrahoituksen kasvattamista, monialaista perustutkimusta sekä huolehtimista koko koulutusketjusta.
On hyvä, että hallitus on päättänyt vaikeassa taloustilanteessa sitoutua TKI-toiminnan rahoituksen kasvattamiseen kansallisen tavoitteen mukaisesti, mutta rahoituksen kohdentumiseen on kiinnitettävä huomiota. T&K-panostuksia ei saa tehdä tavalla, joka kaventaa tutkimuskenttää. Myös tutkimus, jolla ei ole välittömiä kaupallisia sovellutuksia, on tärkeää TKI-toiminnan vaikuttavuuden kannalta. Tieteentekijät muistuttaa, että Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitusinstrumenttien ulkopuolelle jää katvealueita, joihin ei pysty hakemaan rahoitusta näiden instrumenttien kautta.
– T&K-rahoitus tulee kohdentaa sektoreiden välisen yhteistyön parantamiseen ja tutkimustyön vahvistamiseen. Tavoitteena tulee olla tutkimusintensiteetin kasvattaminen ja väitelleiden tohtoreiden työllistyminen laajasti eri sektoreille – myös yrityksiin. Business Finlandin kautta kanavoitavan T&K-rahoituksen ohjaus on varmistettava, jotta panostukset kohdentuvat mahdollisimman vaikuttavasti tutkimustyöhön, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Tero Karjalainen toteaa.
T&K-rahoituksen vaikuttavuuden seurantaan hallitus kertoo määrittävänsä aikataulun ja seurannan rakenteet. Tieteentekijät muistuttaa, että seurannassa on otettava huomioon se, että tieteen vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä ja että innovaatiot rakentuvat vahvalle perustutkimukselle.
Tutkijanurille jatkuvuutta myös väitöksen jälkeiseen tutkimukseen panostamalla
Hallitus on aiemmilla toimillaan panostanut merkittävästi tohtorikoulutukseen ja valmistuvien tohtoreiden määrä tuleekin kasvamaan lähivuosina. Tieteentekijät katsoo tärkeäksi, että T&K-osaajien kannalta seuraavaksi panostetaan tutkijatohtoreiden (postdoc) uravaiheeseen. Kansainvälisesti tiedetään, että tutkijatohtorin uravaihe on tutkijan uralla erityisen haastava pirstaleisen rahoituksen vuoksi. On siis tervetullutta, että vastaväitelleiden työllisyyttä tuetaan rahoittamalla 85 postdoc- tutkijan työpaikkaa valtion tutkimuslaitoksiin. Kuitenkin postdoc-tutkijoiden rahoitusta ja uranäkymiä tulee tukea myös muilla TKI-rahoituspäätöksillä. Erityisen kipeästi tukea kaivataan ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden siirtymiseen suomalaiseen elinkeinoelämään.
Koulutustasoa ei voida nostaa koulutuksen laadusta tinkimällä
Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo tiedotteessaan, että hallitus ryhtyy valmistelemaan toimenpideohjelmaa koulutustason nostamiseksi. Valitettavasti tällä hetkellä toimenpideohjelman suunnittelussa näyttää olevan esillä vain koulutusmahdollisuuksia rajoittavia tekijöitä.
– On ymmärrettävää, että koulutuksen kasautumista halutaan välttää ja suosia heitä, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa. Samalla yliopistoille pitää kuitenkin luoda kannustimia mahdollistaa opiskelijoille alanvaihto ja helpottaa siirtymiä koulutusalalta ja yliopistosta toiseen, Karjalainen huomauttaa.
Ohjauksen ja muun opintojen aikaisen tuen tarve tulee kasvamaan, kun korkeakouluihin tulee nuoria yhä monipuolisemmista taustoista. Tämä vaatii panostuksia korkeakoulujen perusrahoitukseen, varsinkin jos korkeakoulujen aloituspaikkoja aiotaan kasvattaa. Koulutustasoa ei voida nostaa koulutuksen laadusta tinkimällä. Valitettavasti kehysriihen päätöksillä hallitus leikkaa edelleen opiskelijoiden sosiaaliturvasta. Opiskelijoiden kasvavat huolet toimeentulosta ja hyvinvoinnista heijastuvat koko korkeakouluyhteisöön, eivätkä tue opintojen läpäisyä. Korkeakoulujen henkilöstö on hyvin huolissaan opiskelijoiden tilanteesta.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tero Karjalainen
Va. toiminnanjohtaja Nina Hahtela
Molempien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)tieteentekijat.fi
Tutustu myös Akavan näkemyksiin kehysriihen tuloksista.