Mitä lomauttaminen tarkoittaa?

Väliaikaiset ohjeet koronaviruspandemian ajalle

Jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat koronaviruksen vuoksi tilapäisesti vähentyneet, eikä työnantaja voi järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta, voi työnantajalla olla peruste lomauttaa työntekijä. Lomautus tarkoittaa, että työnteko ja palkanmaksu väliaikaisesti keskeytetään, vaikka itse työsuhde pysyy voimassa.

Lomautus voidaan toteuttaa määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa oleva lomautus vaatii tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet eli työn pysyvän ja olennaisen vähentymisen. Lomautus voidaan toteuttaa myös osittaisena siten, että työaikaa lyhennetään tarpeen mukaan.

Työsopimuslain väliaikaisesta muutoksesta johtuen työnantajalla on poikkeuksellisesti oikeus lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin vakituisessa työsuhteessa oleva työntekijä. Muutosta ei kuitenkaan sovelleta julkiseen sektoriin (valtio, kunta, kirkko, KELA). Muutos on voimassa 1.4.2020-30.6.2020 välisenä aikana.

Kuinka nopeasti työntekijä voidaan lomauttaa?

Huhtikuun alusta tuli voimaan lakimuutos, jolla työntekijän lomautusta edeltävää lomautusilmoitusaikaa on lyhennetty 14 päivästä viiteen päivään. Työnantajan on siis ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Lakimuutos on voimassa 30.6.2020 asti. Muutosta ei kuitenkaan sovelleta julkiseen sektoriin (valtio, kunta, kirkko, KELA). Myöskään yliopistosektorilla muutosta ei sovelleta, sillä lakimuutos ei vaikuta työehtosopimuksella toisin sovittuihin lomautusilmoitusaikoihin. Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on sovittu, että lomautusilmoitusaika on 14 päivää. Yliopistotyönantaja ei siten voi lomauttaa vain viiden päivän ilmoitusaikaa käyttäen.

Milloin on järjestettävä yt-neuvottelut ennen lomauttamista? 

Jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä, tulee työnantajan ennen lomauttamispäätöksen tekemistä käydä yt-neuvottelut. Kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijöiden irtisanomiseen, osa-aikaistamiseen taikka lomauttamiseen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, on yt-neuvotteluesitys lain mukaan annettava henkilöstölle viimeistään 5 päivää ennen yt-neuvotteluiden aloittamista.

1.4.2020 voimaan tulleen määräaikaisen lakimuutoksen (voimassa 30.6.2020 asti) mukaan lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika on viisi päivää (aiemmin 14 päivää tai kuusi viikkoa). Muutoksia ei sovelleta julkiseen sektoriin (valtio, kunta, kirkko, KELA). Viiden päivän neuvotteluaikaa sovelletaan vain, jos työnantaja suunnittelee henkilöstön lomauttamista. Jos työnantaja harkitsee alle 10 työntekijän irtisanomista tai osa-aikaistamista, on yhteistoimintaneuvotteluita käytävä vähintään 14 päivää niiden aloittamisesta. Jos työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista tai osa-aikaistamista, yhteistoimintaneuvotteluita on käytävä vähintään 6 viikkoa niiden aloittamisesta.

Yritystoiminta tai opinnot eivät estä lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen

Koronapandemian vuoksi myös työttömyysturvalakia on väliaikaisesti muutettu. Merkittävin muutos on se, että työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Muutos nopeuttaa työn ohella opiskelevan ja yritystoimintaa harjoittavan lomautetun henkilön työttömyysetuuden hakemista ja saamista. Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta.

Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää jatkossakin, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon. Lomautetuilla on myös edelleen velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, muistathan välittömästi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Työttömyysetuutta voi saada aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien.

TE-toimisto ei tutki lomautetun mahdollista TE-toimiston tarjoamasta työstä kieltäytymistä tai laiminlyöntejä, jotka liittyvät työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan ja palveluun.

Koeaika ja takaisinottovelvollisuus

Koeaikaa koskeva työsopimuslain säännös muuttui huhtikuun alusta määräaikaisesti (30.6.2020 asti) siten, että työsopimus voidaan koeaikana purkaa myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Lisäksi työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuutta pidennettiin yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu väliaikaisten säännösten voimassaoloaikana. Muutos ei kuitenkaan koske julkista sektoria (valtio, kunta, kirkko, KELA), jossa takaisinottovelvoitteen pituus säilyy entisellään (4kk tai pitkissä työsuhteissa 6kk).

Päivitetty 8.4.2020