Häirintä ja epäasiallinen kohtelu

Tieteentekijä saattaa uransa aikana kohdata häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua niin työpaikallaan kuin yksityiselämässään. Työpaikalla epäasiallista kohtelua voi tapahtua toisen työntekijän, oman esihenkilön tai muun työnantajan edustajan taikka opiskelijan taholta.

Yksityiselämässä epäasiallinen kohtelu voi ilmetä esimerkiksi häiritsevinä yhteydenottoina tai häiritsevänä käytöksenä sosiaalisen median alustoilla. Yksityiselämässä koettu häirintä voi myös liittyä työelämän teemoihin. Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu työpaikalla voi vaarantaa työntekijöiden terveyden. Työnantajalla on velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään saatuaan siitä tiedon. 

Häirintä työelämässä

Mitä on häirintä ja epäasiallinen kohtelu? 

Työturvallisuuslaissa kielletään kaikki sellainen häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, joka aiheuttaa toisten työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa.  

Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan vastaista, työhön sopimatonta ja sitä häiritsevää käyttäytymistä. Epäasiallista kohtelua on loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein. Epäasiallista kohtelua on myös henkilön työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu sekä henkilön mustamaalaaminen, asiaton nimittely tai eristäminen työyhteisöstä. Myös työtehtävien pois ottaminen tai niiden jättämättä antaminen on epäasiallista kohtelua. 

Jatkuvana tai säännöllisenä häirintä ja epäasiallinen kohtelu voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. Häirintä saattaa aiheuttaa häirinnän kohteelle esimerkiksi psykosomaattisia oireita tai ahdistumista.  

Epäasiallinen kohtelu voi olla myös tasa-arvolaissa tarkoitettua sukupuolista tai seksuaalista häirintää taikka yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää.  

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolain mukaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. 

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällätarkoitetaan tasa-arvolain mukaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. 

Seksuaalinen häirintä voi olla fyysistä tai verbaalista. Huomio muuttuu häirinnäksi silloin kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää ja epätoivottavaa. Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen ja fyysinen koskeminen ovat häirintää.  

Yhdenvertaisuuslain mukaan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy yhdenvertaisuuslain 8§:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitettuja syitä ovat muun muassa ikä, alkuperä, uskonto, vakaumus, kansalaisuus ja terveydentila. 

Mikä ei ole häirintää tai epäasiallista kohtelua?

Kaikkea epämiellyttäväksi koettua kohtelua ei kuitenkaan voida pitää työturvallisuuslaissa tarkoitettuna häirintänä tai epäasiallisena kohteluna. 

Epäasiallista kohtelua tai häirintää ei ole 

  • työnantajan työnjohto-oikeutensa nojalla antamat työtehtäviin tai työn tekemiseen liittyvät ohjeet ja määräykset
  • työhön liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyvät ristiriidat 
  • tehtävään tai työhön liittyvien pulmien käsittely työyhteisön jäsenten kesken
  • perusteltu puuttuminen työsuoritukseen tai kurinpidolliseen toimenpiteeseen ryhtyminen
  • työntekijän ohjaus työkyvyn arviointiin perustellusta syystä.

Miten toimia häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa? 

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin saatuaan tiedon häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta, josta on työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Työpaikoilla on usein myös sisäinen toimintaohje häirintätilanteiden varalle. Tutustu ohjeeseen ja toimi sen mukaisesti.  

Häirintään ja epäasialliseen kohteluun on tärkeää puuttua heti. Jos ongelma pitkittyy, mahdollisuudet siihen puuttumiseen usein heikkenevät. Pitkälle edenneessä tilanteessa yksilölle saattaa tulla vaikeuksia työssä, hänen fyysiset ja psyykkiset voimavaransa ovat vaarassa ehtyä, ja hän saattaa joutua pitkille sairauslomille. Työtoverit voivat pelätä joutuvansa vedetyksi mukaan konfliktiin, jolloin häirityn sosiaalinen verkosto saattaa pettää. 

Kohdatessasi häirintää tai epäasiallista kohtelua, ilmaise huonosti käyttäytyneelle henkilölle, että pidät hänen käytöstään epäasiallisena, etkä hyväksy hänen toimintaansa. Pyydä henkilöä lopettamaan epäasiallinen käytös. Mikäli epäasiallinen kohtelu tästä huolimatta jatkuu, kerro siitä viimeistään tällöin myös esihenkilöllesi. Mikäli epäasiallisesti käyttäytyvä henkilö on oma esihenkilösi, kerro tilanteesta hänen omalle esihenkilölleen. Voit aina keskustella kokemastasi epäasiallisesta kohtelusta luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tai ottaa yhteyttä liittoon.  

On tärkeää kirjata ylös, miten ja milloin epäasiallista kohtelua ilmenee. Säästä myös kaikki epäasialliseksi kokemasi tekstiviestit ja sähköpostit. Mikäli epäasiallisen kohtelun vuoksi työpaikalla käynnistetään prosessi asian selvittämiseksi, kokemusten ja häirintätilanteiden ylös kirjaamisesta on hyötyä asian käsittelyä. Saat prosessin aikana halutessasi tukea luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta tai liiton edustajalta.  

Työnantajan tulee selvittää tapahtumien kulkua puolueettomasti konfliktin molemmilta osapuolilta. Myös epäasiallisesta kohtelusta epäillyllä on oikeus tulla kuulluksi ja kertoa näkemyksensä tapahtumista. Jos sinua epäillään häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, voit kääntyä luottamusmiehen tai liiton puoleen. 

Selvitettyään asiaa työnantajan tulee ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Mikäli työpaikalla on esiintynyt häirintää, tulee työnantajan lopettaa häirintä käytettävissä olevin keinoin. Työnantaja voi häirinnän vuoksi ryhtyä kurinpidollisiin toimiin esimerkiksi antamalla häiritsijälle varoituksen. Häirintäasian selvittämisen johtopäätökset sekä häirinnän lopettamiseksi annetut ohjeet ja määräykset on hyvä kirjata ylös ja antaa kummallekin osapuolelle tiedoksi.  

Mikäli työnantaja ei ryhdy työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla toimiin häirinnän poistamiseksi tai häirintä toimista huolimatta jatkuu, voit olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen. Työsuojeluviranomainen antaa ohjeita ja neuvoja sekä tarvittaessa valvoo, että työnantaja saatuaan tiedon häirinnästä toimii häirinnän lopettamiseksi.   

Työpaikalla tai työyhteisön jäsenen toimesta tapahtuva seksuaalinen häirintä saattaa vakavimmillaan täyttää rikoslain seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Mikäli epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, ilmoita siitä välittömästi työnantajallesi ja ota lisäksi yhteys poliisiin ja tee asiasta rikosilmoitus.  

Häirintä yksityiselämässä

Tutkija saattaa kohdata työhönsä tai tutkimusaiheeseensa liittyen häirintää myös yksityiselämässään erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median alustoilla tapahtuva häirintä ja epäasiallinen käytös saattavat ilmetä esimerkiksi vihapuheena, trollauksena tai kiusaamisena. Suuri osa somen käyttäjistä ei koskaan joudu vakavan häiriköinnin kohteeksi, vaan saattaa törmätä lähinnä jankkaaviin keskusteluihin tai huvikseen hämmennystä aiheuttaviin trolleihin. Pelkkä eri mieltä oleminen ei vielä ole häirintää.  

Yksityiselämässä ja somessa tapahtuva häirintä saattaa vakavimmillaan täyttää rikoksen tunnusmerkit. Rikoslain mukaan viestintärauhan rikkomisesta on kyse, mikäli joku häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle huomattavaa häiriötä tai haittaa. 

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä on kyse, mikäli joku oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. 

Kunnianloukkauksesta on kyse, mikäli joku 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista. 

Jos epäilet joutuneesti rikoksen uhriksi, ota välittömästi yhteyttä poliisiin ja tee asiasta rikosilmoitus. Liiton juristi voi antaa tulkinta-apua sen suhteen, onko rikoksen tunnusmerkistö täyttynyt.  

Liiton juristin ja oikeudellisen neuvonnan yhteystiedot löydät täältä 

Juristiin voit olla yhteydessä myös E-asioinnin kautta.  

Lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä löydät Työsuojelu.fi -sivustolta