Määräaikaiset työsuhteet
Määräaikainen työsopimus on poikkeus
Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. Vakituinen työsopimus on siis työsopimuslain mukaan ensisijainen työsuhteen muoto. Määräaikainen työsopimus on puolestaan aina poikkeus, joka vaatii aina perustellun syyn.
Mikäli määräaikaisen työsopimuksen peruste tai muut työsuhteeseen liittyvät asiat askarruttavat, ota yhteyttä paikalliseen luottamusmieheen tai liiton toimistoon.
Työsopimuslain mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli työntekijän kanssa solmitaan useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, koskee perustellun syyn vaatimus jokaista erillistä työsopimusta. Mikäli perusteltu syy puuttuu yhdestäkin työsopimuksesta, pidetään työsopimusta toistaiseksi voimassa olevana kyseisen työsopimuksen voimaantulosta alkaen.
Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemisen edellytyksenä ei ole jokin tietty määrä edeltäviä ketjutettuja määräaikaisia työsopimuksia, vaikka tällaiseen väitteeseen välillä saattaa törmätä. Työsopimus on tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi aina, kun työnantajalla ei ole perusteltua syytä määräaikaisuudelle.
Työsopimuslaki myös velvoittaa työnantajan ilmoittamaan määräaikaisuuden perusteen kirjallisesti työntekijälle. Useimmiten määräaikaisuuden peruste on merkitty kirjalliseen työsopimukseen.
Määräaikainen työsuhde voi myös muuttua toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen. Tällöin kyseessä on työsopimuksen hiljainen pidennys.
Samat oikeudet kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa
Määräaikaisissa työsuhteissa ei ole sallittua pelkästään työsopimuksen määräaikaisuuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin vakituisten työntekijöiden kohdalla. Esimerkiksi työterveyshuolto sekä erilaiset lomat ja vapaat kuuluvat yhtäläisesti myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville.
Työsopimuslain mukaan työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia.
Määräaikaisella työntekijällä on myös työsopimuslain nojalla oikeus saada työnantajalta kirjallinen perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksen kestoaikaa.
Määräaikaisuudet yliopistoissa
Määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä sekä niiden ketjutus ovat merkittäviä ongelmia erityisesti yliopistosektorilla. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä yli puolet työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa.
Tieteentekijöiden liitto suosittelee, että määräaikaisen työsuhteen kesto kattaisi aina koko määräaikaisuuden perusteena olevan ajanjakson, kuten tutkimusprojektin tai sijaisuuspätkän.
Työsopimuksen lainmukaisena määräaikaisuuden perusteena voi olla esimerkiksi sijaisuus tai avoinna olevan tehtävän hoitaminen rekrytointiprosessin ajan.
Väitöskirjatutkimukseen liittyvän tehtävän määräaikaisuus on aina perusteltu, sillä väitöskirjatutkimusta ei ole tarkoitus tehdä toistaiseksi. Tieteentekijöiden liitto suosittelee, että väitöskirjatutkijan määräaikainen työsopimus kattaisi aina koko väitöskirjatutkimukseen tarvittavan ajan, eli noin neljä vuotta.
Määräaikaisuutta perustellaan yliopistoissa usein työn projektiluontoisuudella. Työn projektiluonteisuus ei kuitenkaan ole lainmukainen määräaikaisuuden peruste, mikäli työsopimuksen kesto tai työtehtävät eivät tosiasiallisesti ole sidottuja projektin kestoon tai sisältöön. Kyseessä ei ole lainmukainen määräaikaisuuden peruste myöskään silloin, jos työnantaja ketjuttaa peräkkäin useita määräaikaisuuksia vedoten työn projektiluontoisuuteen. Mikäli työtä tehdään useissa toisiaan seuraavissa tutkimusprojekteissa, on työvoiman tarve yleensä katsottava pysyväksi.
Määräaikaisuutta ei voi perustella pelkästään työntekijän työnimikkeellä tai uravaiheeseen liittyvällä termillä. Esimerkiksi “post doc” ei ole lainmukainen määräaikaisuuden peruste, koska työsopimuslain edellyttämän perustellun syyn tulee liittyä työvoiman tarpeen tilapäisyyteen.
Ulkopuolinen rahoitus ei yksistään ole lainmukainen määräaikaisuuden peruste. Syyksi ei myöskään riitä se, että tiedekunta ei etukäteen tiedä, minkälainen rahoitustilanne heillä on usean vuoden päästä. Epävarmuus tarjottavan työn riittävyydestä tai rahoituksesta ei yksinomaisena perusteena ole hyväksyttävä syy käyttää määräaikaisia sopimuksia.
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta puhutaan silloin, kun määräaikaisia työsopimuksia on solmittu peräkkäin kaksi tai useampia. Työsopimuslain mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.
Mitä useampia peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään, sitä vahvemmin kasvaa oletus työvoiman tarpeen pysyvyydestä. Mikäli ketjutetut määräaikaiset työsopimukset osoittavat työsopimuslain mukaisesti työnantajan työvoiman tarpeen pysyväksi, on työnantajan tarjottava työntekijälle toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
Tärkeä osa akateemista urasuunnittelua on myös aktiivisesti itse ottaa työnantajan kanssa esille, olisiko työsuhteen vakinaistaminen mahdollista. Mikäli oman työsopimuksen määräaikaisuuden perusteet mietityttävät tai määräaikaisia työsopimuksia on ketjutettu useampia, voit aina kääntyä luottamusmiehen tai liiton juristin puoleen tilanteen arvioimiseksi.
Paikallis- ja liittotason neuvottelut
Yliopistojen työehtosopimuksen mukaan määräaikaisista työsuhteista voidaan käydä paikallis- ja liittotason neuvotteluja. Neuvotteluissa voidaan pyrkiä vahvistamaan työsuhde toistaiseksi voimassa olevaksi. Toinen vaihtoehto on neuvotella rahallisesta korvauksesta, mikäli työsuhde on jo päättynyt.
Liitto auttaa jäseniään muun muassa neuvottelemalla työnantajan kanssa.
Työehtosopimuksen mukainen neuvottelureitti on liittoon kuuluvalle työntekijälle täysin maksuton. Jäsenen ei itse tarvitse osallistua paikallis- tai liittotason neuvotteluihin, vaan neuvottelemassa on joko luottamusmies tai liiton ja JUKO:n edustajat. Määräaikaisuusasioista neuvotteleminen on yleistä yliopistoissa, joten sitä ei tarvitsejännittää. Käytännössä prosessi käynnistetään ottamalla yhteyttä paikalliseen pääluottamusmieheen. Neuvottelureittiä on mahdollista hyödyntää silloinkin, kun jäsenen työsuhde yliopistoon on jo päättynyt.
Jos asiaa ei jostain syystä saada neuvottelemalla ratkaisua, se on edelleen mahdollista viedä vielä joko käräjäoikeuden tai työtuomioistuimen ratkaistavaksi liiton oikeusturvaedun turvin.
Neuvotteluita sekä mahdollista oikeudenkäyntiä varten on tärkeää säilyttää kaikki määräaikaiset työsopimukset.
Syitä arvioida määräaikaisuuden lainmukaisuutta:
- Työntekijällä on useita peräkkäisiä määräaikaisia työsuhteita samalle työnantajalle.
- Määräaikaisille työsuhteille ei ole ilmoitettu lainkaan perustetta työsopimuksissa.
- Perusteena määräaikaisille työsopimuksille on kirjattu ”post doc” tai muu uravaiheeseen liittyvä termi.
- Työntekijä on tehnyt pitkään samoja tehtäviä, mutta työsopimuksissa määräaikaisuuden perusteeksi on kirjattu projektiluonteinen työ.
- Työntekijällä ei ole voimassa olevaa työsopimusta, mutta hän on silti jatkanut työnantajan hyväksynnällä työtehtäviä yliopistolla (hiljainen pidennys).
Vanhempainvapaat, sairauslomat ja määräaikaisuudet
Mikäli työntekijä on estynyt hoitamasta työtehtäviään määräaikaisuuden aikana esimerkiksi vanhempainvapaan tai sairausloman takia, poissaolo ei automaattisesti työsopimuslain mukaan pidennä määräaikaista työsuhdetta poissaoloa vastaavalla ajalla. Monissa yliopistoissa on kuitenkin käytäntönä, että määräaikaista työsuhdetta voidaan pidentää samalla ajalla kuin työntekijä on ollut poissa esimerkiksi vanhempainvapaaseen. Tarkista paikalliselta luottamusmieheltä, mikä omassa yliopistossasi on käytäntönä.
