Tieteentekijöiden liiton lausunto luonnoksesta valtioneuvoston selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistustarpeista (VN/1281/2020).
Keskeiset kohdat:
Selonteossa käydään ansiokkaasti läpi maahanmuuton ja kotoutumisen ilmiöitä tutkitun tiedon valossa ja olemassa olevien selvitysten pohjalta. Selonteossa kiinnitetään asianmukaisesti huomiota maahanmuuttajiin hyvin heterogeenisenä ja moninaisena joukkona, mitä tulee maahanmuuton syihin ja maahanmuuttajien omaan taustaan.
Liiton lausunto koskee erityisesti korkeakoulujen roolia kotouttamistoimissa, korkeakoulutettuja maahanmuuttajia sekä kansainvälisiä osaajia (ulkomaalaiset tutkijat; työn ja opintojen vuoksi Suomeen muuttavat).
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat erityisryhmä
Työvoimapalveluiden osaamisen kehittämisessä on otettava huomioon maahanmuuttajien erilaisuus, jotta yksilölliseen palveluntarpeeseen voidaan vastata. Yhtenä erityisryhmänä voisi mainita myös korkeasti koulutetut maahanmuuttajat.
Nykyisellään TE-toimistojen kautta tarjottavat kotoutumiskurssit vastaavat varsin huonosti korkeasti koulutettujen, mutta (väliaikaisesti) työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien tarpeisiin.
Toisaalta TE-toimistojen asiantuntijoiden mukaan heiltä puuttuu osaamista palvella kaikkia maahanmuuttajia, ja asiantuntijat tarvitsisivat oman osaamisen kehittämistä/täydennyskoulutusta maahanmuuttajien parempaan ohjaukseen.
Kansainvälisten osaajien maassa pysymisen ja osallisuuden edistäminen
Korkeakoulujen (Talent Boost) palvelulupausten puitteissa on tärkeää, että korkeakoulujen Talent Hubit palvelevat opiskelijoiden lisäksi myös tutkijoita ja korkeakoulujen ulkomaalaista/kansainvälistä henkilöstöä.
Tutkijoiden eurooppalainen peruskirja (2005) jo edellyttää, että työnantajat tarjoavat urapalveluita koko henkilöstölleen. Näin urapalveluiden kehittäminen ja saataville asettaminen myös kaikille ulkomaalaisille tutkijoille/korkeakoulujen henkilöstölle tulisi olla järjestelmällistä perustoimintaa kaikissa korkeakouluissa.
Tutkijoiden ja muiden työn perusteella muuttavien osaajien kotoutumisen vahvistamiseksi on tärkeää, että he voisivat suorittaa kieliopintoja työn ohessa.
Kieliopintoihin osallistuminen työajalla tulisi tehdä mahdolliseksi ja kannustavaksi niin maahanmuuttajille kuin heidän työnantajilleen.
Kieliopintojen suorittaminen työajalla edellyttänee tukea työnantajille, mutta pitkällä tähtäimellä se hyödyttäisi sekä työnantajia/organisaatioita että yksilön kotoutumista ja jatkotyöllistymisen mahdollisuuksia Suomessa.
Korkeakoulujen ja muiden paikallisten toimijoiden Talent Hub -toimintaa on kehitettävä laaja-alaiseksi kotoutumisen ja työllistymisen tueksi, johon on mahdollista osallistua joustavasti erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa.
Kotoutumisen tuen tulisi ulottua myös kansainvälisen osaajan perheenjäseniin: usein kansainvälisen osaajan/erityisasiantuntijan puoliso on hänkin korkeasti koulutettu tai ainakin korkeakoulutuksen valmiudet omaava henkilö, joten kotoutumisen tuen (ml. työllistymisen tuki tai ohjaus opintoihin) tulisi tavoittaa myös nämä yksilöt.
Selonteossa mainitaan, että tällä hetkellä Suomeen muuttavilla kansainvälisillä osaajilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia kielten opiskeluun tai yhteiskuntatietouden saamiseen. Esitetyt toimenpiteet koskevat kuitenkin pääasiassa vain kieliopintoja.
Viranomaisten, kuntien, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyöllä voitaisiin kuitenkin myös miettiä toimia ja keinoja, joilla tarjottaisiin kansainvälisille osaajille mahdollisuutta syventää tuntemustaan yhteiskunnan ja kulttuurin osalta ja näin edistää heidän kotoutumistaan, osallisuuttaan yhteiskunnassa, sekä kohtaamisia valtaväestön kanssa.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.