Tieteentekijöiden kevätliittokokous oli jo toisena peräkkäisenä vuonna verkossa pandemiatilanteen vuoksi. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2020 keskeisiä aikaansaannoksia sekä kuultiin tulevista hankkeista. Valtiovallan tervehdyksen liittokokousväelle toi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.
Liittokokouksen puheenjohtajaksi valittiin apulaisprofessori Petri Koikkalainen (LaTi), pitkän linjan aktiivi, ja liiton entinen puheenjohtaja.
Katsauksessaan kuluneeseen kauteen Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola totesi, että syysliittokokouksen jälkeen on tapahtunut paljon. Lokakuussa liiton Miksei vakituinen? -somekampanja toi monipuolista tietoa yliopistojen määräaikaisista työsuhteista ja aktivoi jäseniä toimintaan. Liiton oikeudelliseen neuvontaan tulleet yhteydenotot määräaikaisuusasioissa kasvoivat. ”Näkyvin vaikutus on ollut Taideyliopiston määräaikaisuuskiistan ratkeaminen työntekijän eduksi ja siitä seurannut noin 80 henkilön vakinaistaminen”, Peltola arvioi.
Liiton hallitus muodosti maaliskuussa kannat OKM:n raporttiin yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta. Nyt raportin suosituksista haetaan tukea paikalliseen edunvalvontaan. Parhaillaan on käynnissä myös yliopistokiertue yhdessä OAJ:n ja JUKO:n kanssa, jossa tavataan yliopistojen johtoa. ”Olemme nostaneet tapaamisissa esille hankalia paikallisia kysymyksiä. Ajankohtaisia aiheita ovat olleet esimerkiksi korona-exit sekä työhyvinvoinnin johtaminen”, Peltola kertoi.
Viime viikkoina Tieteentekijät on näkynyt mediassa puhumassa tieteentekijöiden kokemasta maalittamisesta osana Akavan aloitetta maalittamisen kriminalisoimiseksi.
”Liitomme vahvuutena on moniäänisyys, paikallisuus, läheisyys, näkyvyys, vaikuttavuus, yhteistyö – näillä jatketaan”, Peltola kiteytti.
Tiede- ja kulttuuriministeriö Annika Saarikko kiitti videotervehdyksessään tieteentekijöiden tekemää arvokasta työtä. Hän totesi, että poikkeusaikana tieteen ja tutkimuksen merkitys on korostunut entisestään, ja ne ovat osoittaneet ratkaisevan asemansa suurten haasteiden selvittämisessä.
Ministeri toi esille tavoitteen tohtoreiden laajan osaamisen hyödyntämisestä myös muilla kuin yliopistosektorilla. Tämä kiinteyttäisi hänen mukaansa tutkijoiden urapolkujen sirpaleisuutta. Tohtorien panos uusien työpaikkojen luomisessa on Saarikon mielestä asia, josta pitäisi keskustella enemmän.
Esitellessään vuoden 2020 tekoja toiminnanjohtaja Johanna Moisio kertoi pandemian heijastuneen vahvasti jäsenistöön muun muassa nopeasti tehdyn digiloikan myötä. ”Olemme panostaneet paljon jäsenpalveluiden kehittämiseen ja digitalisoimiseen. Työhyvinvoinnin teemaa edistimme jäsenkyselyllä, koronakyselyllä, määräaikaisuuskampanjalla sekä tarjoamalla monipuolisesti koulutuksia, uutena esimieskoulutus.”
Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja ovat tavanneet ahkerasti poliitikkoja ja tehneet samalla myös kuntavaalivaikuttamista. ”Olemme korostaneet tutkitun tiedon käyttämistä kuntatason päätöksenteossa ja muistuttaneet korkeasti koulutettujen asukkaiden roolista alueella”, Moisio totesi.
Kokouksessa kuultiin lisäksi katsaus jäsenistöön ja jäsenten oikeusturvan uudistamiseen.
Kevätliittokokoukseen osallistui yli sata liittokokousedustajaa kaikkiaan kolmestatoista yhdistyksestä, hallitus ja liiton toimiston henkilöstö. Kokous tulkattiin suomesta englanniksi, koska osa edustajista käyttää työkielenään englantia.
Liittokokouspäivä huipentui illalla tieteen ja taiteen kohtaamiseen, kun kokousedustajat pääsivät seuraamaan Turun kaupunginteatterin Don Juan -näytelmän suoraa verkkolähetystä.
Ministeri Saarikon puheen voi katsoa täältä