TKI-panostusten nostaminen 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä merkitsee 260 miljoonaa euroa lisää valtion TKI-rahoitusta vuosittain. Jotta lisäpanostuksilla olisi tavoiteltu vaikutus, ihmisiä tarvitaan vuosittain jopa 9000 lisää. Tutkimus- ja kehittämistyöhön siirtyviä tohtoreita tarvittaisiin yli 2000 vuosittain.
Tieteentekijöiden lausunto tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta
- Tutkijakoulutuksen keston lyhentäminen 3–4-vuotiseksi edellyttäisi tutkijakoulutuksen valintojen muuttamista niin, että yliopistot ja tutkimuslaitokset olisivat nykyistä huomattavasti sitoutuneempia väitöskirjatutkijoihin heti rekrytoinnista lähtien. On huolehdittava siitä, että jokaista tutkijakoulutuksen kokopäivätoimista aloituspaikkaa kohden on rahoitus palkalliseen väitöskirjatutkijan paikkaan. Rahoituksen on oltava pitkäjänteistä niin, että yliopistojen on mahdollista palkata väitöskirjatutkijat suoraan koko väitöskirjatyön kestäviin työsuhteisiin mukaan lukien väitöskirjan esitarkastukseen jättämisen ja tohtoriksi valmistumisen välinen aika.
- Tieteellisen tutkimuksen rahoitus on vääjäämättä kilpailullista, mutta kilpaillun rahoituksen ja perusrahoituksen suhteen täytyy olla tasapainossa. Pitkäjänteisyyden lisäämiseksi on välttämätöntä, että yliopistoissa määräaikaisten ja vakituisten työsuhteiden suhdeluku 70/30 prosenttia käännetään toisin päin. Tutkimussektorin määräaikaisten työsuhteiden vähenemistä on seurattava osana TKI-rahoituksen suunnitelmaa, sillä se kertoo paitsi sektorin vetovoimasta, pitovoimasta myös tutkimusrahoituksen kehittymisestä nykyistä terveempään suuntaan.
- Tarvitsemme malleja, joilla tutkijakoulutuksen saaneet henkilöt pystyvät niin halutessaan siirtymään akateemisesta työelämästä muille työmarkkinoille saumattomasti, ja tohtorikoulutuksessa otetaan tämä valmiuksien kehittymisen näkökulmasta huomioon. Tähän tarvitaan kiireellisesti siltarahoitusta.
- Osaajapula edellyttää koulutuksen rahoituksen lisäämistä kaikilla tasoilla, tutkimusresurssien lisääminen ei riitä.
- Laaja-alainen TKI-toiminnan määrittely sekä tieteen autonomian ja tutkimuksen vapauden ylläpitäminen ovat tärkeitä tavoitteita T&K-rahoituksen lisäämisessä.
- Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö on ympäristö, joka on vakaa ja turvallinen. Myönteisen ympäristön luomiseksi on vaalittava demokratiaa, tutkimuksen vapautta, kriittistä keskustelua, kulttuuria ja tiedeperustaista maailmankuvaa.
Lausunto on luettavissa kokonaan tästä linkistä.