Tieteentekijät lausui yliopistojen koulutusvastuuesityksistä. Otamme kantaa lausunnossamme resursseihin ja koulutusvastuusääntelyn tarpeeseen.
Resurssit
- Lähtökohta koulutusvastuiden laajentamiseksi nykyisestä on heikko ilman uusia merkittäviä panostuksia. Uudet alat ja uudet vastuut vaativat aina uuden henkilöstön rekrytoimista. Jotta opiskelijakohtaisilta resurssien laskulta vältytään ja voidaan samalla tavoitella korkeakoulutettujen 50 % osuutta, on korkeakoulujen perusrahoitusta nostettava pysyvästi.
Koulutusvastuista päättäminen, opetuksen ja tutkimuksen kytkös
- Yliopistoilla tulisi olla nykyistä laajemmat mahdollisuudet toteuttaa itsehallintoaan resurssien jaossa ja sitä kautta koulutusvastuiden osalta, ja tehdä niihin liittyvät päätökset autonomisesti.
- Koulutusvastuiden muutoksessa on itse asiassa yliopistojen kohdalla kyse siitä, missä ja mitä tutkitaan. Tähän myös liittyy yliopistojen autonomia ja tutkimuksen vapaus. Julkinen keskustelu koulutusvastuista on valitettavasti osoittanut, että yliopistot ovat päättäjille lähinnä kouluja, jotka tuottavat alueille osaajia. Koulutuksen vahva ohjaus on kuitenkin samalla tutkimuksen ohjausta.
- Nykyisin resurssit ja tieteentekijöiden työaika eivät riitä kaikkeen tähän. Laajenevat opetustehtävät ilman uusia resursseja näivettävät suomalaista tiedettä, erityisesti tieteen yhteiskunnallista vuorovaikutustehtävää.
Kannat koskien koulutusvastuuesityksiä
- Se, että yliopistolla olisi koulutusvastuu ilman kaikkia kolmea sykliä (kandi, maisteri ja tohtori), on merkittävä poliittinen kysymys, joka tulisi ratkaista eduskunnassa.
- Olemme huolissamme esityksistä, joissa koulutusmääriin tai osaamisen laajentamiseen suunnitellut opetus- ja tutkimusresurssit ovat riittämättömät.
Lausunto on kokonaan luettavissa tästä linkistä:
Tieteentekijöiden lausunto yliopistojen koulutusvastuuesityksistä