Kysymys-vastaus
Tampereen yliopiston tieteentekijät eli Tatte palkitsee joka vuosi kollegoitaan hyvästä työtoveruudesta. Tänä vuonna Fenix Collegium -palkinnon sai koulutusasiantuntija Teijo Räty, jonka ”avoin ja rento vuorovaikutus, vertaistuki ja solidaarisuus ovat auttaneet kollegoja jaksamaan työssä
Miltä palkinnon saaminen tuntuu, Teijo Räty?
— Ensin se tuntui hämmentävältä. En ajatellut olevani palkinnon kohderyhmää, koska työskentelen niin vahvasti hallinnon puolella. Yleensä palkinto on jaettu tutkijoille ja opettajille. Palkinnon perustelut olivat hienot. En oikein tunnistanut niistä itseäni, mutta yritän asennoitua niin, että olen tehnyt jotain oikein. Sain palkinnon, koska olen opastanut työtovereita uuden opintotietojärjestelmän Sisun käytössä. Olen iloinen, että olen pystynyt auttamaan.
Mistä ystävällisyytesi kumpuaa?
— Aina en jaksa auttaa enkä olla ylettömän ystävällinen. Kuitenkin yleensä minun on helppo eläytyä neuvottomuutta ja ahdinkoa kokevien ihmisten tilanteisiin. Sisu-järjestelmässä on paljon keskeneräisiä toimintoja, mikä on syönyt tutkijoiden ja opettajien aikaa ja henkistä kapasiteettia. Monet ovat olleet jopa hädissään, kun eivät ole päässeet työssään eteenpäin järjestelmän epäkohtien takia. Mennyt vuosi on ollut heille sekava ja stressaava. Ymmärrän heitä. Olen aika hyvä menemään ihmiset enkä järjestelmä edellä.
Miten vedät rajasi, jotta et joudu auttamisen ja keskeytysten takia jäämään ylitöihin?
— Kieltämättä välillä rajojen pitäminen on vaikeaa, mutta siihen harjaantuu ainakin osittain. Siinä vaiheessa päivää, kun ei enää ymmärrä lukemaansa, tai sitä, mitä toinen puhuu, on aika laittaa kone kiinni ja lähteä koiran kanssa lenkille. Muuten tekee helposti virheratkaisuja ja opastaa huonosti. Ongelmien ratkominen vaatii vireää olotilaa.
Tutkijoiden ja opettajien ja hallinnon työntekijöiden välillä on joskus kitkaa. Miten yhteistyötä voisi sujuvoittaa?
— Itse en ole kokenut kitkaa, mutta tiedän, että sitä on. Monet työskentelevät jatkuvan paineen alla. Samoin jatkuvasti ajetaan uudistuksia, joista ei tiedetä, kenen vastuulla ne ovat. Se aiheuttaa kitkaa.
— Kyse on paljon myös väärinkäsityksistä. Yhteistyö olisi sujuvampaa, jos ymmärrettäisiin toisten paineet puolin ja toisin ja jos prosesseja voitaisiin käydä etukäteen rauhassa läpi. Toisaalta tähän kyllä pyritään, mutta aina on jo seuraava uudistus tulossa.
Mitä käytännön vinkkejä sinulla on yhteistyön ylläpitämiseen etänä?
— Kaikki ovat uupuneita etäpalavereihin ja niiden määrään. Olisi hyvä, että vetäjä jaksaisi ja ehtisi suunnitella palaverit mahdollisimman hyvin. Muuten aikaa menee asioiden pyörittelyyn ja kokoukset venyvät. Huomaan sen itsekin, jos vedän palaverin huonosti valmistautuneena. Mahdollisuuksien mukaan etäpalavereissa on hyvä puhua hieman muustakin kuin asiasta. Joskus voi olla paikallaan pitää kuulumistenvaihtokierros. Se voi tuntua teennäiseltä tai jopa kiusalliselta, mutta yleensä se ei ainakaan haittaa yhteishenkeä vaan vahvistaa sitä. Meillä on pidetty kahden viikon välein etäkahveja. Kahveilla puhutaan joskus virallisista ajankohtaisista asioista, mutta pääasiassa ihan muusta.
Miten aiot käyttää palkinnoksi saamasi 1 000 euroa?
— Haluaisin järjestää ruokaa ja kulttuuria työtovereille. Olisi hienoa, jos voisin järjestää jonkin esityksen livenä. Ihmiset tuntuvat olevan hyvin kulttuurinnälkäisiä.
teksti Anne Ignatius
kuva Annina Mannila
Juttu on painetussa Acatiimi-lehdessä 4/2021 sivulla 20. Acatiimi kuuluu Tieteentekijöiden jäsenetuihin.