Tieteentekijöiden viime talvena toteutettu kysely nuoremmille tutkijoille on julkaistu. Raportti sai nimekseen ”Uravaihtojen risteyksessä”. Millaisessa risteyksessä nuoremmat tutkijat oikein ovat?
Nykytilanne, jossa selkeä enemmistö (noin 60 % tai enemmän) valmistuvista tohtoreista siirtyy tutkinnon suorittamisen jälkeen yliopiston ulkopuolelle muualle työelämään, ei ole uusi asia. Vaikka korkeakoulusektori on edelleen merkittävä tohtoreiden työllistäjä, yhä useamman tohtorin uranäkymät ovat sen ulkopuolella. Sektorin sisällä on hyvä huomata, että myös ammattikorkeakoulut panostavat yhä selkeämmin TKI-toimintaan ja luovat omia tutkijanuramallejaan, minkä lisäksi myös AMK-opetustehtävä voi edellyttää tohtorintutkintoa.
Onko se sitten ongelma, että kyselymme perusteella yliopistot ja julkinen sektori kiinnostavat edelleen suurinta osaa (noin 85 % vastaajista) nuorempia tutkijoita tulevina työpaikkoina? Mielestäni on luonnollista, että tutkijakoulutuksen suorittavat suunnittelevat jatkoaan akateemisella tutkijanuralla. Tutkijakoulutus valmistaa ensisijaisesti tutkijan tehtäviin ja niiden edellyttämiin taitoihin, ja tieteellisen laadun takaamiseksi näin tulee olla jatkossakin. Silti tutkijakoulutuksessa on aiempaa paremmin otettava huomioon myös muunlaiset tutkijan ja tohtorin uranäkymät sekä tehtävät akateemisen maailman ulkopuolella, jotta koulutuksella voidaan vastata sekä yhteiskunnan että valmistuvan tohtorin yksilöllisiin tarpeisiin.
Kyselymme osoittaa, että nuoremmat tutkijat ovat hyvin tietoisia tohtoreiden moninaistuvista uravaihtoehdoista ja työmarkkinoista. Vastanneista 68 % kertoo olevansa kiinnostuneita työskentelemään tulevaisuudessa yksityisellä sektorilla ja yli puolet (56 %) vastanneista kertoo aktiivisesti harkinneensa siirtymistä yksityiselle sektorille kyselyhetkeä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Myös yrittäjyys kiinnostaa noin neljäsosaa vastaajista. Täysin toisiin tehtäviin siirtymistä ilmoittaa harkinneensa 44 %, mikä saa pohtimaan, millaisia tehtäviä tämä voi tarkoittaa ja kumpuavatko tällaiset uranvaihtosuunnitelmat omasta kiinnostuksesta vai olosuhteiden pakosta.
Vastanneista 68 % kertoo olevansa kiinnostuneita työskentelemään yksityisellä sektorilla ja yli puolet harkitsee aktiivisesti siirtymistä yksityiselle sektorille
Avoimet vastaukset tarjosivat monipuolisen näkymän nuorempien tutkijoiden uravaihtoehtoihin. Valitettavasti monissa vastauksissa näkyi pelko ja huoli siitä, millaiseksi tulevaisuuden työelämä tutkijan kohdalla avautuu. Huoli kohdistui erityisesti akateemisen maailman kovaan kilpailuun rahoituksesta ja työpaikoista, minkä pelättiin johtavan ikuisiin määräaikaisuuksiin tai mahdolliseen uran umpikujaan. Toisaalta suunnitelmat siirtyä yliopiston ulkopuolelle herättivät kysymyksiä siitä, miten hakeutua näihin tehtäviin ja millaisia taitoja tai valmiuksia niissä edellytetään.
Kyselyn vastauksissa esiintyi myös selkeitä suunnitelmia vaikkapa oman yrityksen perustamisesta, mikä osoittaa nuorempien tutkijoiden tietoisuuden vaihtoehtojen monipuolisuudesta. Mukana oli myös heitä, jotka näkivät tulevaisuutensa yliopistossa ja akateemisessa työssä. Hyvä niin, sillä yliopistot ja akateeminen yhteisö tarvitsevat heitä.
Uravaihtoehtojen moninaisuuden edessä akateemisen maailman, etenkin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimuksen rahoittajien, on kuitenkin huolehdittava siitä, että ne tarjoavat tieteentekijöille tarpeeksi houkuttelevia uranäkymiä. Toistuvat määräaikaisuudet, muihin sektoreihin verrattuna alhainen ansiotaso, tai ongelmat johtamisessa ja työyhteisön toiminnassa eivät ole omiaan takaamaan, että nuoremmat tutkijat haluavat jatkaa uraansa ja antaa panoksensa akateemiselle yhteisölle.
Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimuksen rahoittajien on huolehdittava siitä, että ne tarjoavat tieteentekijöille tarpeeksi houkuttelevia uranäkymiä
Nuorempien tutkijoiden työskentelyolosuhteissa ja perehdyttämisessä on edelleen parantamisen varaa, mutta onneksi myös eteenpäin vieviä ratkaisuja on tehty. Esimerkiksi tutkijakoulutuksen aikana tarjottava uraohjaus on monipuolistunut verrattuna vuoden 2017 kyselyyn. Silti uraohjauksen kehittämisessä on huolehdittava, että yhä useampi nuorempi tutkija tieteenalasta riippumatta pääsisi osalliseksi työelämäyhteistyöhön ja saisi tukea urasuunnittelulleen. Yliopistot ovat myös tarttuneet apurahatutkijoiden ongelmiin muun muassa luopumalla työhuonemaksuista tai laajentamalla työterveyspalveluita koskemaan heitä. Hyvät kokemukset ja käytännöt toivottavasti omaksutaan laajalti. Silti tekemistä riittää edelleen meille kaikille, jotta tutkijanurista luodaan aidosti houkuttelevia ja korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja.
Tiede- ja korkeakoulupolitiikan päättäjiltä taas toivon pitkäjänteisyyttä ja aitoja panostuksia tutkimuksen rahoitukseen siten, että nuoremmat tutkijat ja tieteentekijät voivat luottaa tieteen tulevaisuuteen Suomessa. Valitettavasti viimeaikaiset ristiriitaiset viestit valtion TKI-rahoituksesta eivät ole vankistaneet uskoa tutkimusrahoituksen tulevaisuuteen. Vielä on kuitenkin mahdollisuus parantaa tilannetta.
Tutkimuksen rahoitukseen olisi tehtävä pitkäjänteisiä panostuksia, jotta nuoremmat tutkijat voivat luottaa tieteen tulevaisuuteen Suomessa
Lopuksi haluan kiittää kaikkia kyselyn toteuttamisen ja raportin julkaisemisen parissa työskennelleitä ihmisiä niin Tieteentekijöissä kuin Aula Research Oy:ssä. Tällaiset hankkeet ovat isoja ponnistuksia ja vaativat matkan varrella monenlaista näkökulmaa ja ammattitaitoa. Erityinen kiitos kaikille teille 1517 vastaajalle, jotka osallistuitte kyselyymme ja annoitte tärkeän panoksenne sekä näkymän teidän työhönne ja arkeenne!
Toivotan kaikille nuoremmille tutkijoille sekä tutkijakoulutuksen parissa toimiville oikein hyvää syksyn alkua sekä kiinnostavia lukuhetkiä raporttimme parissa!
Miia Ijäs-Idrobo
Miia keskittyy työssään Tieteentekijöiden erityisasiantuntijana korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan, tutkijoiden liikkuvuuteen sekä nuorempien tutkijoiden ja apurahalla työskentelevien erityiskysymyksiin. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja on aiemmin työskennellyt tutkijana ja yliopistonlehtorina, työsuhteessa ja apurahalla. Liikkuvuutta Miia on harjoittanut sekä kansainvälisesti että sektoreiden välillä.
Uravaihtoehtojen risteyksessä. Tieteentekijöiden kysely nuoremmille tutkijoille 2020-2021
At a Career Crossroads. Survey for Early Career Reseachers conducted by FUURT in 2020-21